Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

Kehysriihessä linjattu saatavuusharkintapilotti käynnistettävä Uudellamaalla

Hallitus päätti kehysriihessä sujuvoittaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa, yhtenäistää alueellisia linjauksia ja luoda niihin yhtenäisen, digitalisaatiota hyödyntävän mallin, joka tukee lupakäsittelyn nopeutumista. Linjaukseen sisältyy päätös käynnistää saatavuusharkinnan alueellinen kokeilu. Työllisyyden edistämisen ministeriryhmä tekee päätöksen kokeilusta kesäkuussa.

– Helsingin seudun kauppakamari pitää erittäin tärkeänä sitä, että hallituksen puoliväliriihessä päätetyn saatavuusharkinnan lieventämispilotin yhdeksi toteutusalueeksi valitaan Uusimaa, korostaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

– Uusimaa on Suomen kansainvälisin alue, jossa asuu puolet Suomen vieraskielisistä. Tarve uudelle työvoimalle kasvaa koko ajan. – Kaikki keinot, joilla on mahdollista sujuvoittaa työvoiman liikkuvuutta, nopeuttaa lupaprosesseja ja parantaa työhön perustuvaa asettautumista seudulle tulee ottaa käyttöön, vaatii Lahtinen. Saatavuusharkintakokeilun käynnistämistä puoltaa myös Helsingin seudun merkitys koko Suomen taloudelle: alueella asuu 28 % Suomen väestöstä, sijaitsee 32 % maan työpaikoista ja tuotetaan 37 % maan bruttokansantuotteesta.

Kokeilusta Uudellamaalla valtakunnallista etua

Hallituksen linjaus liittyy saatavuusharkinnan lieventämiseen, ei poistamiseen. Kauppakamarin mielestä olisi hyvin lyhytnäköistä, jos kokeilua ei toteuttaisi Uudellamaalla. Alueella on Suomessa ylivoimaisesti kansainvälisin työelämä ja edustettuina käytännössä kaikki toimialat, ammattiryhmät ja kaiken kokoiset yritykset, joten kokeilun tulokset olisivat hyödynnettävissä sekä Uudellamaalla että muualla Suomessa. Helsingin seutu on pitkällä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittämisessä. – Kokeilu sopisi erittäin hyvin osaksi muiden kehittämishankkeiden rinnalle, Lahtinen sanoo.

Koko lupaprosessia on Uudellamaalla, kuten myös valtakunnallisesti, mahdollisuus katsoa kokonaisuutena, eikä viranomaisittain osaoptimoiden. Saatavuusharkintapilotti sopisi erinomaisesti yhdeksi elementiksi International House Helsinki -palvelun kautta toteutettavaksi.

IHH:ssa ovat jo nyt mukana verottaja, Kela, Migri, eläketurvakeskus, Digi- ja väestötietovirasto, pk-seudun kaupungit, kauppakamari ja TE-hallinto. Pilotin kautta voidaan hakea uusia tapoja tiivistää TE-toimiston ja maahanmuuttoviraston välistä yhteistyötä.

Sujuvuutta työvoiman saatavuuteen yhteistyöllä

– Työperäiseen maahaanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja, asettautumispalveluja ja vieraskielisen työvoiman siirtymistä avoimille työmarkkinoille tulee edistää kaikin tavoin, Lahtinen painottaa. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa keskimääräinen yhden kuukauden lupakäsittelytakuu. Tämä edellyttää sekä lainsäädännön uudistamista, nykyisten toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä sekä poikkihallinnollisen yhteistyön parantamista. Lahtinen sanoo, että kahteen jälkimmäiseen Uudellamaalla toteutettava pilotti antaisi hyviä mahdollisuuksia parantaa palveluja, vähentää päällekkäisten resurssien käyttöä sekä ennen kaikkea sujuvoittaa työvoiman saatavuutta.

– Kokeilu tulisi kohdentaa ammatteihin ja toimialoihin, joista osapäätöksiä tehdään runsaasti. Sopivia aloja voisivat olla ovat esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisala, kiinteistöpalveluala sekä jalostusteollisuus, Lahtinen linjaa.

Mikä saatavuusharkinta?

Saatavuusharkinta liittyy työntekijän oleskelulupaan. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA –alueelta ennen kuin tehtävään voidaan rekrytoida työntekijä niin sanotuista kolmansista maista.

Tyypillisiä saatavuusharkinnan piiriin kuuluvia tehtäviä ovat esimerkiksi kokki, tarjoilija, siivooja, sähkömies, rakennus-alan ammattilainen sekä lähihoitaja.

Lue myös

Ennakointikamarin tilannekatsaus tarkastelee Uudenmaan työllisyyttä ja osaamistarpeita

Koronapandemia on iskenyt kovaa Uudellemaalle ja vaikutukset työllisyyteen ovat täällä selvästi muuta maata suurempia. Työvoiman...

Uusmaalaisille nuorille lisää opiskelupaikkoja alueensa korkeakouluihin

Uudellamaalla tilanne on erityisen haastava, sillä sen työikäisestä väestöstä neljännes jää seuraavan 15 vuoden kuluessa...