YIT:n kiinteistökehityssegmentin johtaja Ilkka Tomperi, Helsingin seudun kauppakamarin Vuosikirjassa 2022.

Keskustan kehittämiseen tarvitaan nyt uusia tulokulmia

Helsingin keskustassa olevat kaupat ja palvelut ovat olleet korona-aikana kovilla, kun etätyö on tyhjentänyt toimistot ja turistit pysytelleet pitkälti kotikonnuillaan. Pandemian jälkeen keskusta-alueen aiempia kehityssuunnitelmia kannattaakin katsoa uusin silmin, sanoo YIT:n Kiinteistökehitys-segmentin johtaja Ilkka Tomperi.

Vankalle pohjalle on hyvä rakentaa.

Tämä lause toistuu moneen otteeseen, kun YIT:n Kiinteistökehitys-segmentistä vastaavalta johtajalta ja kauppakamarin alue- ja asuntoasiain valiokunnassa istuvalta Ilkka Tomperilta kysyy näkemyksiä Helsingin ydinkeskustan kehittämisestä.

Ison osan työurastaan kiinteistösijoittamisen ja -kehittämisen parissa tehnyt kauppatieteiden tohtori tähdentää, että Helsingin ydinkeskusta on kaupan, asumisen ja liike-elämän jalokivi, jota on myös käsiteltävä sen mukaisesti.

– Kehittämiseen pitäisi löytää nykyistä enemmän poliittista yksituumaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sen myötä isojakin hankkeita saataisiin tarvittaessa ripeästi eteenpäin, Tomperi toteaa.

Mallia voisi kuulemma ottaa Tampereesta, vaikka se helsinkiläisen korvaan kuulostaakin karvaalta. Tammerkosken rantamailla kaikki lähti liikkeelle rantatunnelista, jonka jälkeen kaupunki on saanut uuden asuinalueen lisäksi mm. ratikan, monitoimiareenan ja hotellitornin – ja lisännyt samalla vetovoimaansa myös muun Suomen silmissä.

– Eikä päätösjuna ole pysähtynyt tai kääntynyt sivuraiteelle, vaikka pormestari on välillä vaihtunutkin, Tomperi lisää.

Keskusta kaipaa myös uusia asukkaita

Koronan tuoma asiakaskato on kolhinut Helsingin ydinkeskustan kauppaa ja palveluja viimeisen kahden vuoden aikana varsin kovalla kädellä.

Etätyö on tyhjentänyt ydinkeskustan toimistoja ja kääntänyt arkiset asiakasvirrat muualle. Se on tiennyt vyön kiristystä monelle ikonisellekin palveluntarjoajalle, joista osa on myös heittänyt pyyhkeen kehään. Esimerkkejä ei tarvitse hakea Aleksanterinkatua kauempaa.

– Päivittäiset ostokset on tehty kotikorttelin lähikaupoista ja loput on hankittu verkosta, Tomperi tiivistää kuluttajakäytöksen muutoksen.

Samalla hän kuitenkin tähdentää, etteivät Helsingin valtit koko Suomen vetovoimaisimpana asumisen, kaupan ja työn keskittymänä ole mihinkään kadonneet – ne kaipaavat vain kirkastamista ja päivittämistä koronan jälkeiseen aikaan.

– Nyt olisi hyvä miettiä, miten maailma muuttuu ja kuinka se vaikuttaa kaupunkikehitykseen. Aika moni asia on nyt eri asennossa kuin ennen pandemiaa ja siksi muutaman vuoden takaisia suunnitelmiakin kannattaa katsoa uudesta tulokulmasta, hän toteaa.

– Tähän asti on ajateltu, että toimistot ja työpaikat säilyttävät parhaiten myös keskusta-alueiden elinvoiman.  Koronan myötä on nähty, että asumistakin tarvitaan. Samalla on lientynyt myös niiden välinen vastakkainasettelu, Tomperi lisää.

Kulutustottumukset ja verkkokauppa kovimmat haastajat

Kiinteistökehittämisen ammattilainen nostaakin peukaloa hankkeille, joissa keskustan vanhoja toimistoja on muutettu asteittain takaisin asumiskäyttöön ja taloihin rakennettu lisäkerroksia. Samaa muuntojoustoa pitäisi pyrkiä hyödyntämään myös kauppakiinteistöissä, joita ei ole suinkaan tehty museoitaviksi, vaan käyttöä varten.

– Perinteisen tavaratalokaupan konsepti on tullut monessa kohtaa tiensä päähän ja vapauttaa monikerroksisisa liiketiloja ydinkeskustasta. Ylipäätään kaupalliset toimijat pärjäävät lähinnä katutasossa ja ehkä yhden kerroksen siitä ylöspäin. Seuraavat kerrokset tulisi käyttää johonkin sellaiseen, joka lisää alueen elinvoimaa eli vaikkapa erimuotoiseen asumiseen tai toimistokäyttöön, Tomperi toteaa.   

Toinen ydinkeskustaa kohdannut isku on ollut turistien kaikkoaminen. Se kuitenkin jää kiinteistöalan ammattilaisen mukaan väliaikaiseksi.

– Turistit kyllä palaavat matkustussääntöjen vapautuessa, mutta se ei tapahdu hetkessä. Aasian suunta on toki iso kysymysmerkki, Tomperi pohtii.

Samalla hän muistuttaa jälleen kerran ydinkeskustan perinteisistä elinvoimatekijöistä, jotka ovat edelleen olemassa. Miljöö on miellyttävä, alueella on riittämiin ostovoimaista asiakaskuntaa, saavutettavuus on erinomainen ja juna tuo ulkopaikkakuntalaisetkin aivan palveluiden äärelle.

– Helsingin keskustan pahin haastaja ei suinkaan ole laitakaupungin iso kauppakeskus, vaan muuttuvat kulutustottumukset ja verkkokauppa. Mitä pidempään keskustassa asioiva saadaan siellä viipymään ja viihtymään, sitä varmemmin vahvistuu myös sen elinvoima, Tomperi tähdentää.

Maanalainen kokoojakatu olisi hyvä alku

Tämä on toki Helsingissäkin kuulemma oivallettu ja vireillä on monia kiinnostavia kehityshankkeita, kuten vaikkapa Etelä­satama, Elielinaukio ja Olympiaterminaali. Ongelmana vain on, ettei suurten hankkeiden toteuttamiseen tahdo löytyä Tampereen kaltaista poliittista yksituumaisuutta.

– Maanalaisesta kokoojakadusta eli keskustatunnelista kaivataan positiivista päätöstä. Tunneli yhdistäisi monia tulevaisuuden kaupunkikehitykselle tärkeitä näkökulmia ja mahdollistaisi sujuvamman liikkumisen, vähentäisi keskustan automääriä sekä loisi miellyttävämpää ympäristöä. Jos tunnelista saataisiin vielä yhteys keskustan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin, asiointi olisi entistäkin jouhevampaa, Tomperi listaa.

Perinteinen vaatimus siitä, että autolla on päästävä ulko-oven eteen, ei sen sijaan ole enää tätä päivää.

– Meillä on edelleen kaupungin paraatipaikkoja muun muassa kauppatorilla ja eteläsatamassa pysäköintialueina.  Jatkossa niille pitää löytyä muutakin käyttöä.

Täydennysrakentamiselle on toki tilaa muuallakin kantakaupungissa, se on vain toteutettava vastuullisesti asukkaat, ympäristö, perinteikäs katukuva huomioiden. Uudet asuinalueet eivät puolestaan saisi hankaloittaa liikkumista ja niiden kehittäminen on sidottava liikenteen sujuvoittamiseen. Aihe, joka puhuttaa esimerkiksi Jätkäsaaren osalta.

– Merellinen Helsinki on kaupungilta hieno ja kannatettava strategia. Sen toteuttamiseen voisi kuitenkin hakea mallia vaikkapa Oslosta ja Kööpenhaminasta, joissa vanhoja merenranta-alueita on otettu erittäin onnistuneesti sekä julkisten kulttuuritoimintojen että asumisen käyttöön.

Lue Kauppakamarilehti.fi: Helsingin seudun vetovoima syntyy perusasioista

Tutustu myös selailtavaan Vuosikirjaan 2022
(sisältää Helsingin seudun kauppakamarin 2021 toimintakertomuksen).

Valiokunta on toimiva yhteistyökanava

  • Kauppakamarin alue- ja asuntoasiain valiokunta nostaa esiin elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä maankäytön suunnittelussa ja asuntotuotannossa sekä niitä säätelevien lakien ja ohjeiden valmistelussa ja soveltamisessa.

  • Valiokunnassa pyritään lisäämään yritysten ja kaavoittajien välistä vuoropuhelua sekä edistämään yli kuntarajojen tapahtuvaa kokonaisvaltaisempaa ja seudun kasvun mahdollistavaa suunnittelua. Valiokunnassa on yritysten lisäksi edustaja myös Helsingin kaupungilta ja Uudenmaan ely-keskuksesta.

  • Maakuntaliitto ja kunnat ohjaavat maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavilla kaavoilla. Haasteena on kuitenkin monitasoinen, liian yksityiskohtainen ja hidas maankäytön suunnittelu, joka lisää rakentamiskustannuksia, nostaa asuntojen hintaa ja estää kaupan kilpailua.

Lue myös

Helsingin kaupunki haluaa kehittää keskustan vetovoimaa ja parantaa keskustassa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä

Helsingin kaupungille vireä ja vetovoimainen keskusta on erittäin tärkeä. Helsingin uudessa...

Lausunto: Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) -työstä

Helsingin seudun kauppakamari on 10.11.2021 antanut lausunnon Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osastolle Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) -työstä.

Helsingin keskustan näivettyminen on pysäytettävä

Vuonna 2020 Aleksanterinkadun alueella vähittäiskaupan liikevaihto laski 10 %, mikä on enemmän kuin Helsingin seudulla ja koko...