Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja.

Teollisuus karkaa Helsingistä, ja sillä voi olla vakavia seurauksia

Teollinen toiminta uhkaa hävitä Helsingistä kokonaan. Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajan Pia Pakarisen mukaan tilanne on arveluttava.

Viime syksynä kaupungilla oli vapaana vain 12 teollisuustonttia. Niiden rakennusoikeus vaihteli 2 500–9 000 neliöön. Erittäin suuria tontteja kaupungilla ei ole lainkaan.

Tämä ei kaupungin oman selvityksen mukaan vastaa kysyntään. Selvitystyö esiteltiin elinkeinojaostolle maaliskuussa.

Toimistoja ja muita työpaikkakeskittymiä kaupungissa on runsaasti, mutta jopa pienilläkin tuotannollisilla yrityksillä, kuten autokorjaamoilla, on vaikeuksia, jos ne haluaisivat laajentaa toimintaansa, Pia Pakarinen sanoo.

Ihmiset tarvitsevat työpaikkoja, eivät pelkästään asuntoja.

– Eihän kukaan usko, että perinteinen savupiipputeollisuus alkaisi palata pääkaupunkiin. Ei tässä siitä ole kyse. Kyse on siitä, että ihmiset tarvitsevat työpaikkoja, eivät pelkästään asuntoja.

Pakarinen pitää Helsingin kannalta hyvänä, että talouden tukijalkoja olisi mahdollisimman monia.

Pakarinen (kok) on pitkäaikaisena Helsingin kaupunginvaltuutettuna todennut, että poliitikot mielellään keskustelevat asumisesta ja asuntorakentamisesta.

Monia perinteisiä yritysalueita ollaan mielellään muuttamassa joko asumista ja teollisuutta yhdisteleviksi hybridialueiksi tai kokonaan asuin­alueiksi.

– Hybridimalli on tosi hankala. Uudet asukkaat alkavat kovin usein kritisoida yritystoiminnan ilmenemismuotoja: raskasta liikennettä, tuoksuja ja hajuja tai tuotannon ääniä. Aletaan ajaa pois sitä toimintaa, joka on ollut alueella iät ja ajat.

Seudun kokonaiskehityksen kannalta on hyvä, että Espoossa ja Vantaalla on tilaa niille isoille toimijoille, joita Helsinkiin ei enää mahdu. Pakarisen mielestä Helsingin seudun kuntien pitäisi tehdä entistä määrätietoisempaa yhteistyötä.

Fazer etsii parhaillaan uutta tonttia makeis­tehtaalleen, ja Vantaa pyrkii mahdollisuuksien mukaan varmistamaan sen sijoittumisen Vantaalle. Kuukausi sitten Microsoft kertoi, että sen iso datakeskus on sijoittumassa joko Espooseen tai Kirkkonummelle.

Perinteisesti pääkaupunkiseudun kunnat ovat kilpailleet keskenään korkean jalostus­asteen yrityksistä. Tämä peli ei vetele, Pakarinen arvioi.

– Pitäisi tehdä seudullinen suunnitelma, jotta maailmanluokan toimijoita saataisiin sijoittumaan tälle alueelle ja meillä olisi tilaa suomalaisille innovaatioille.

Göteborgin seutu on brändännyt itsensä autoteollisuuden ja logistiikan keskittymäksi. Kööpenhamina taas tunnetaan lääke­teollisuuden klusteristaan.

– Tuntuu siltä, ettei tällä alueella ole riittävästi yhteistä pohdintaa siitä, miten ja millaista tuotannollista toimintaa tänne houkuteltaisiin.

Jos laajentumisvaihtoehtoja ei ole, riskinä on, että tuotanto siirretään muualle.

Pohjoismaisessa vertailussa Helsingin seutu on teollisuusvaltaisinta. Teolliseen toimintaan liittyy paljon liitännäisammatteja: on insinööri- ja arkkitehtitoimistoja.

– On urbaani legenda, että teollisuuden työpaikat ovat laskevan auringon ala tai että teollisuus toimii jossain muualla. Teolliset työpaikat ovat lisääntyneet Uudellamaalla systemaattisemmin kuin muualla Suomessa viime vuosina. Selvä käänne kasvussa tapahtui 2010-luvun puolivälissä, Pakarinen sanoo.

Vuonna 2020 teollisten ja tuotannollisten työpaikkojen määrä oli selvästi isompi kuin vuonna 2015, mutta oltiin päästy vasta finanssikriisiä edeltäneelle 2000-luvun alun tasolle.

– Helsingin seudulla on varmistettava, että teollinen ja tuotannollinen toiminta saadaan sijoitettua ja että sillä on mahdollisuus laajentua. Jos laajentumisvaihtoehtoja ei ole, riskinä on, että tuotanto siirretään muualle.

Kaikkea kaupunkitilaa ei pidä rakentaa täyteen. Seudun lumovoima tarvitsee tyhjääkin tilaa.

Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen perusteella teollisen ja tuotannollisen toiminnan osuus työllistäjänä on 19 prosenttia. Joka viides seudun työntekijä on siis töissä jossain tuotantolaitoksessa.

Isot toimijat tarvitsevat tuekseen pientä ja keskisuurta teollisuutta, joka sekin tarvitsee elintilaa. Helsingin seudulla tarvitaan huoltoon, logistiikkaan ja korjaustoimintaan keskittyneitä yrityksiä.

Helsingin erityinen piirre on, että moni yritys toimii kaupungin vuokratontilla. Kaupunki pyrkii uusimaan tontinvuokrasopimuksia vasta siinä vaiheessa, kun sopimuskausi on päättymässä.

Yrityksillä ei välttämättä ole hirveästi haluja investoida toimintaansa, jos tontinvuokra­sopimus on katkolla viiden vuoden kuluttua.

– Pitkäaikainen vuokrasopimus tulee vakuudeksi investointilainoille. Jos vuokrasopimus­aika on kovin lyhyt, lainaa ei saa, Pakarinen selittää.

Helsingin seudun kauppakamari koostaa parhaillaan jäsenyritystensä kanssa tulevaisuusvisiota aina 2050-luvulle saakka.

Pakarisella on yksi toive kaupunki­suunnittelijoille.

– Vaikka kaupunkirakenteen tiivistäminen on lähtökohtaisesti kannattavaa, kaikkea kaupunkitilaa ei pidä rakentaa täyteen. Seudun lumovoima tarvitsee tyhjääkin tilaa.


Uutinen Teollisuus karkaa Helsingistä, ja sillä voi olla vakavia seurauksia
on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.4.2022 | Kaupunki | Kaupunkisunnittelu


Helsingin seudun kauppakamarin mediassa julkaistuja uutisia

Teollisuusyritykset menestyksen moottorina

Olemme käynnistäneet jäsenyritystemme kanssa kampanjan, joka tekee teollisuusyritysten yhteiskunnallisen merkityksen näkyväksi.
Lue lisää

Kauppakamarin visiotyö: Vastuullisuudesta Helsingin seudun yritysten vahvuus

Lue artikkeli

Kauppakamarilehdessä visioidaan tulevaisuutta

Työstämme Helsingin seudun kauppakamarissa tänä keväänä Helsingin seudun vuoteen 2050 ulottuvaa visiota
Lue artikkeli

Lue myös

Teollisuus luo monipuolista elinkeinorakennetta

Suomen suurin teollisuuden keskittymä sijaitsee Uudellamaalla. Helsinki, Espoo ja Vantaa luovat edellytyksiä vakaalle, ennustettavalle ja kilpailukykyiselle toimintaympäristölle...

Vallilan Takomo – ketteryys perheyrityksen ytimessä

Vallilan Takomo on toiminut Helsingissä vuodesta 1945. Perheyritys ponnistaa ketterästi ja joustavasti ydinosaamiseensa keskittyen.