Vaisalan tuotantojohtaja Vesa Pylvänäinen, Helsingin seudun kauppakamarin Vuosikirjassa 2022

Teollisuus tarvitsee uusia osaajia ja kasvumahdollisuuksia

Helsingin seutu elää entistä enemmän kaupasta ja palveluista, mutta teollisuus on edelleen erittäin tärkeä työllistäjä ja talouden tukijalka. Tämä ei saisi päättäjiltä unohtua, kun he linjaavat alueen maankäyttöä ja ratkovat osaajapulaa, muistuttaa Vaisalan tuotantojohtaja ja kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Vesa Pylvänäinen.

Helsingin seutu on selkeästi maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä. Suomen suurin teollisuuden keskittymä sykkii sekin Uudellamaalla.

Myös numerot puhuvat puolestaan. Täkäläisten teollisuus­yritysten tuottama arvonlisä on vuosittain liki 20 miljardia euroa ja alihankintaketjut lisäävät kokonaisvaikutusta merkittävästi.

Uudenmaan osuus koko Suomen taloudesta on liki 40 prosenttia, teollisuudesta noin kolmannes ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta runsaat 60 prosenttia.

Täällä toimivat teollisuusyritykset myös investoivat yli viidenneksen suhteessa arvonlisäykseen. Investoinneista yli puolet on kohdistunut muuhun kuin kiinteään pääomaan, muun muassa tietojärjestelmiin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Osuus on huomattavasti suurempi kuin vastaavilla yrityksillä koko maassa.

Alueella asuu jo yli neljännes Suomen väestöstä ja siellä sijaitsee liki kolmannes kaikista työpaikoista. Teollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa noin 70 000 henkilölle.

Teollisuus tarvitsee myös tilaa toimia

Työpaikkoja voi jatkossa olla vielä tätäkin enemmän, jos teolli­suuden toimintaedellytyksistä vain huolehditaan riittävästi, muistuttaa teknologiakonserni Vaisalan tuotantojohtaja Vesa Pylvänäinen.

Hänen mielestään teollisuusyritysten tulevaisuuden tarpeet kiteytyvät pitkälti osaavan työvoiman saatavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin. Viimeksi mainittu tarkoittaa myös tonttimaata, jonka myötä niillä on mahdollisuus laajentaa tarvittaessa toimin­taansa. Jos sellaista ei löydy, pitää suunnata muualle – joko naapurikuntaan tai vielä kauemmas pk-seudun ulkopuolelle.

Helsingin seudulla teollisuus on jo vuosikymmeniä sitten levittäytynyt kantakaupungeista kehäteiden varsille ja niiden ulkopuolelle. Nyt tonttimaa uhkaa loppua alati kiihtyvän asunto- ja toimistorakentamisen myötä myös sieltä. Samalla monet teollisuusalueet ja -yritykset ovat joutuneet entistä ahtaammalle.

– Teollisuuden merkitys on alueelle suurempi kuin yleisesti mielletään ja iso osa sen lisäarvosta syntyy täällä. Mittavamman teollisuuskiinteistön toteuttaminen pk-seudulle ei kuitenkaan onnistu enää kovin helposti, Pylvänäinen muistuttaa.

Osaajapula on iso huolenaihe

Osaajapula on puolestaan ongelma, joka vaivaa pk-seudun ohella muutakin Suomea – toimialaan katsomatta. Siitä kärsii tuotantojohtajan mukaan myös vahvasti kansainvälistynyt ­Vaisala, vaikka tilanne onkin toistaiseksi vielä kohtuullinen.

– Rekrytoinnit ovat kasvava haaste, vaikka toimimme kansain­välisesti ja olemme tunnettuuden osalta monia muita täkäläisiä yrityksiä paremmassa asemassa, Pylvänäinen tunnustaa.

Pandemia-aikana moni yritys on jo siirtänyt tai päättänyt siirtää tuotantoaan kaukomailta takaisin lähemmäksi kotipesää. Samalla on jouduttu myös pohtimaan, riittävätkö pk-seudun tai koko muun Suomen osaajaresurssit.
Näitä pohdintoja on harjoitettu vuosien varrella myös Vaisalassa. Pylvänäisen mukaan tuotannon siirtäminen ulkomaille käy lopulta varsin helposti, mutta peruuttaminen takaisin on jo huomattavasti haastavampaa.

– Meilläkin on ollut alihankintaa Aasiassa, mutta vähensimme sitä jo ennen pandemiaa. Meillä päätös liittyi siihen, että halusimme tuotekehityksen lähelle tuotantoa ja nimenomaan sinne, missä on osaamista, noin 2 000 henkilöä työllistävän ja 400 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän vantaalaisyrityksen tuotantojohtaja kertoo.

Monen muun teollisuusyrityksen tavoin kasvava osa myös Vaisalan liikevaihdosta syntyy omien tuotteiden ja teknologian ympärille rakennettavista palveluista. Niiden kehittämiseen puolestaan tarvitaan ohjelmisto-osaajia, joista käydään yritysten kesken alati kovempaa kilpailua.

– Jos tuotekehitykseen ei löydetä täältä riittävästi osaajia ja alihankkijoita, niin jossain vaiheessa joudumme pohtimaan myös sitä, onko täällä mahdollista tai järkevää pitää tuotantoakaan. Työvoiman saatavuudella voi siten olla laajojakin vaikutuksia, tuotantojohtaja muistuttaa.

Tuotanto-osaamisen katoaminen lisäuhkana

Verkostotaloudessa osaajaongelmilla on kaiken lisäksi ikävä taipumus kertautua. Jos tärkeän alihankkijan avainosaaja siirtyy muualle, se voi näkyä hyvinkin nopeasti yrityksen toiminnassa. Samalla edessä saattaa olla tilanne, jossa uutta paikkaajaa ei välttämättä löydetä lainkaan.

– Alihankintaverkostossa osaajapula on alati isompi ongelma, josta kantautuu viestiä myös meille. Meilläkin esi­merkiksi kriittistä pintakäsittelyä tekee muutama todella pieni yritys, joita on toimialalla muutenkin vähän, Pylvänäinen toteaa.

Ohjelmistokehittäjien lisäksi Helsingin seudun teollisuus­yrityksissä on pulaa muun muassa prosessi-insinööreistä, testauskehittäjistä sekä aivan perinteisestä valmistusosaamisesta, jota ei opita pelkästään koulunpenkillä vaan kokemuksen kautta.

– Tämä on myös yksi tärkeä syy, miksi täkäläisestä teollisuudesta on pidettävä huolta. Jos teollisuus alkaa suunnata täältä muualle, köyhtyy myös siihen liittyvä osaaminen ja syntyy negatiivinen kierre. Suunnan pitäisi olla kuitenkin aivan päinvastainen eli pienet teollisuusyritykset pitäisi saada kasvamaan keski­kokoisiksi, Pylvänäinen painottaa.

Enemmän yhteistyötä ja yritysverkostoja

Mitä sitten rohdoksi?

Yhtenä tärkeänä lääkkeenä tuotantojohtaja mainitsee ulkomaiset osaajat, joiden rekrytointia ja maahantuloa pitäisi sujuvoittaa huomattavasti nykyisestä. Peiliin voivat katsoa ­Pylvänäisen mielestä paitsi poliittiset päättäjät myös yritykset.

– Perinteisen teollisuuden merkityksestä, sen tarjoamista urapoluista ja omasta toiminnasta ei ole osattu lyödä riittävästi rumpua. Toki päättäjätkin voisivat kierrellä enemmän täkäläisissä teollisuusyrityksissä tutustumassa niiden toimintaan ja mahdollisiin haasteisiin, tuotantojohtaja toteaa.

Julkisilla toimijoilla olisi Pylvänäisen mielestä luonteva rooli myös verkottajana, ekosysteemien rakentajana ja fasilisaattorina, joka kokoaa yrityksiä yhteen. Julkinen sektori, kuten kunnat ja kaupungit voisivat nykyistä useammin olla myös ensimmäinen ovia avaava iso referenssi tai alusta uusille innovaatioille tai palveluille.

– Esimerkiksi Helsingin kaupunki esitteli taannoin eko­systeemihankkeitaan, joissa he olivat olleet rakentamassa erilaisia yritysklustereita, mutta myös opiskelija- ja yliopisto­yhteistyötä. Myös puolijohdeteollisuudessa on nähty tervetulleita yhteenliittymiä. Minusta ne ovat hyviä esimerkkejä, kuinka voidaan kohentaa täällä toimivien yritysten kehitysmahdollisuuksia ja kilpailukykyä.

Teollisuusyritykset menestyksen moottorina -kampanja

Tutustu myös selailtavaan Vuosikirjaan 2022 
(sisältää Helsingin seudun kauppakamarin 2021 toimintakertomuksen).

Kauppakamarilehti.fi: Kestävyydestä kilpailuvaltti Karkkilalle

Helsingin seudun kauppakamarin valiokuntatoiminta

Valiokuntatyössä korostuvat vaikuttaminen aluevaaleissa, kestävän ja yritysmyönteisen kuntatalouden ja elinkeinopolitiikan edistäminen. Vaikutamme osaavan työvoiman saatavuuteen, alueen houkuttelevuuteen investoinneille, liikenteen ratkaisuihin ja kaavoitus- ja lupapalveluihin. Lisäksi valiokunnissa etsitään ratkaisuja ja mahdollisuuksia siihen, miten pandemiasta päästään eteenpäin ja uuteen kasvuun.

Teollisuusvaliokunta

Teollisuuden merkitys Helsingin seudulle on erittäin suuri ja sen merkitys on koronaepidemian aikana korostunut toimintaympäristöä vakauttavana ja verotuloja yhteiskunnalle tasaisesti tuottavana toimialana, joka on onnistunut pitämään rakentamisen lisäksi tuotannon poikkeusoloista huolimatta odotettua korkeammalla tasolla.

Lue myös

Vastuullisuusruuvi kiristyy ja ohjaa myös yritysrahoitusta

Kaikki olennainen EU-rahoituksesta ja sen painopisteistä kahdessa tunnissa. Siinä haaste, johon tartuttiin Helsingin seudun kauppakamarin, Business Finlandin...

Teollisuus karkaa Helsingistä, ja sillä voi olla vakavia seurauksia

Teollinen toiminta uhkaa hävitä Helsingistä kokonaan. Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajan Pia Pakarisen mukaan tilanne on arveluttava.

Teollisuus luo monipuolista elinkeinorakennetta

Suomen suurin teollisuuden keskittymä sijaitsee Uudellamaalla. Helsinki, Espoo ja Vantaa luovat edellytyksiä vakaalle, ennustettavalle ja kilpailukykyiselle toimintaympäristölle...