Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen.

Vantaan Energia hakee kumppanien kanssa vauhtia päästövähennyksiin

Vantaan Energia kehitti kumppaneiden kanssa biovoimalan tehoa parantavan digitaalisen järjestelmän. Yhteistyönä syntyvät innovaatiot auttavat energiayhtiötä vähentämään päästöjä.

Martinlaakson voimalaitoksessa Kehä III:n varrella tehtiin kolme vuotta sitten suuri muutos, kun alun perin öljyä ja sittemmin maakaasua käyttäneet voimalaitoskattilat vaihdettiin toimimaan biopolttoaineilla.

Uudistus korvasi kertaheitolla noin kolmanneksen Vantaan Energian fossiilisten polttoaineiden tarpeesta, kun uudistetussa kattilassa poltetaan nyt uusiutuvaa metsäpolttoainetta.

Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen kertoo, että pian uuden kattilan käynnistymisen jälkeen heräsi ajatus, voisiko kaukolämpöä ja sähköä tuottavasta prosessista saada vieläkin enemmän tehoja irti turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

Analytiikalla enemmän tehoja irti

Aloite voimalaitoksen käytön optimoimisesta digitaalisuuden keinoin tuli biovoimakattilan toimittaneelta Sumitomo SHI FW:ltä. Kolmanneksi kumppaniksi kehityshankkeeseen tuli kansainvälinen it-alan yhtiö CGI.

– Sumitomolla oli tarve kehittää asiakkaille tarjottava analytiikkapalvelu. He kokivat, että Vantaan Energia on ketterä ja dynaaminen toimija, jonka kanssa palvelukehitys voisi onnistua, Toivonen sanoo.

Hankkeessa biokattilasta kehitettiin virtuaalinen malli eli digitaalinen kaksonen, joka visualisoi ja analysoi kattilasta kerättyä dataa laitoksen toiminnasta vastaaville käyttäjille.

Toivosen mukaan erityistä projektissa oli se, että kyse ei ollut niinkään perinteisen voimalaitostekniikan kehittämisestä. Hyödyntämiskohteina olivat ennen kaikkea data ja välineinä analytiikka sekä tekoäly.

– Vastaavanlainen tehon nostaminen kattilaitosta suurentamalla olisi maksanut kymmeniä miljoonia euroja. Digitaalisuuden keinoin tehon parannuksesta selvittiin muutaman sadan tuhannen euron kustannuksilla, Toivonen sanoo.

Kuvaaja Hannu Vallas / Lentokuva Vallas Oy.

Kehityshankkeen tavoitteet saavutettiin

Vantaan Energian tuotantoinsinööri Samuli Björkbacka kertoo, että kehityshanke eteni varsin nopeasti. Aluksi piti nivoa yhteen kolmen organisaation tavat toimia. Sitä seurasivat toteutus- ja käynnistysvaiheet, joiden jälkeen alkoi eri osa-alueista koostuneen kokonaisuuden hiominen.

– Uuden järjestelmän ansiosta pystyimme jo vuonna 2020 lisäämään biopolttoaineiden käyttöä ja vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta energiantuotannossa. Näin saavutettiin sekä matalammat hiilidioksidipäästöt että edullisemmat käyttökustannukset, Björkbacka sanoo.

Vantaan Energian ja Sumitomon yhteistyö on sittemmin jatkunut nuohouksen optimointisovelluksen kehitystyön myötä. Sovellus analysoi Martinlaakson biovoimalan kattilan lämpöpintojen puhtautta ja ehdottaa automaattisesti ajankohtaa seuraavalle nuohoukselle.

Sumitomo SHI FW:n digitaalisista palveluista vastaava johtaja Ilkka Koskinen sanoo, että Vantaan Energian biovoimalan ohella analytiikkapalvelu on otettu käyttöön jo muutamissa muissakin voimalaitoksissa eri puolilla maailmaa.

– Analytiikkapalvelulle on kysyntää, sillä sen avulla voimalaitosten käyttövarmuutta voidaan nostaa. Suunnittelemattomien seisokkien poistaminen lisää voimalaitosten taloudellisuutta ja vaikuttaa koko energiayhtiön tulokseen, Koskinen toteaa.

Kumppanuuksista hyviä kokemuksia

Vantaan Energian painopiste on nyt vahvasti hiilineutraalien energiaratkaisujen löytämisessä. Fossiilisista polttoaineista yhtiö aikoo luopua vuonna 2026 ja päästä hiilinegatiiviseksi vuonna 2030.

Jukka Toivosen mukaan tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan yhteisiä kehityshankkeita muiden yritysten kanssa.

– Olemme aivan liian pieni yhtiö, jotta kaikki tarvittava osaaminen löytyisi omasta takaa. Siksi hyvät kumppanit ovat meille tärkeitä. Saamme yhteydenottoja, jossa ehdotetaan yhteistyötä eri osa-alueilla. Myös suuret kansainväliset yhtiöt haluavat tehdä yhteistyötä.

Esimerkiksi Martinlaaksossa Vantaan Energia, Sweco ja Fira toteuttavat allianssimallilla hanketta, jossa vanha kivihiilen polttoon tarkoitettu kattila korvataan kyllästetyn puun lämpökäsittelyyn suunnitellulla arinakattilalla. Allianssimallissa yhteystyökumppanit vastaavat yhdessä hankkeen suunnittelusta, etenemisestä ja rakentamisesta.

Toivosen mukaan kyse on pitkälti yrityskulttuurista. Avoimuus ja innovatiivisuus mahdollistavat sen, että asioita saadaan nopeasti aikaan.

– Sellaisen yhtiön kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.

Sumitomon Ilkka Koskinen sanoo, että yhteistyö Vantaan Energian kanssa on ollut rakentavaa ja palkitsevaa.

– Molemmilla on yhteiset tavoitteet, joita tavoitellaan. Tämän parempaa comboa ei yhteistyölle olekaan.


Tutustu Teollisuusyritykset menestyksen moottorina -kampanjaan.

Helsingin seudun kauppakamarin teollisuusvaliokunta


Teollisuusyritykset menestyksen moottorina

Suomen suurin teollisuuden keskittymä sykkii Uudellamaalla.
Lue artikkeli

Teollisuus karkaa Helsingistä, ja sillä voi olla vakavia seurauksia

Viime syksynä kaupungilla oli vapaana vain 12 teollisuustonttia.
Lue artikkeli

Vantaan aluejohtokunta

Korostamme Helsingin seudun kauppakamarissa Vantaan tulevaisuuden rakentamisen monialaisen yrityskannan merkitystä.
Lue artikkeli

Lue myös

Miten energiatehokkuutta voi parantaa energiakriisin aikana?

”Energiakatselmusten kysyntä on noussut nyt selvästi. Yrityksillä, jotka haluaisivat saada energiakatselmukset vielä ennen lämmityskautta, on...

Espoon syysseminaarissa katsottiin jo energiakriisin jälkeiseen aikaan

Tulisipa lauha ja tuulinen talvi. Siinä toive, joka todennäköisesti oli lähes jokaisen Karakallion kampuksen auditorioon...

Afrikka – toimintaympäristö ja markkinamahdollisuudet

Kuten strategiassakin todetaan, markkina ei ole helppo, mutta se tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Kohtaamalla haasteet yhteistyössä yritysten, julkishallinnon,...