Artikkelikuva

Uudenmaan yrityksillä jättimäinen verojalanjälki

Uudellamaalla toimii 120 000 rekisteröitynyttä yritystä, jotka tilittivät yli 32 miljardia euroa veroja ja veronluoteisia maksuja vuonna 2017. Se ei ole ihan pikkusumma – reilusti yli puolet valtion budjetista. Viime vuonna yritysten tuottama verokertymä oli vielä tätäkin suurempi.

Keskuskauppakamarin julkaiseman Suuren veroselvityksen mukaan suomalaiset yritykset ovat varsin tunnollisia veronmaksajia. Lakisääteiset verot ja maksut pidätetään ja tilitetään kansainvälisesti verrattuna hyvin kattavasti. Tällä tavoin yritykset ylläpitävät yhteiskunnan palveluita ja keräävät rahoituksen infrastruktuurin rahoitukseen. Tämä jää julkisessa keskustelussa usein huomiotta. Otsikoihin kun yleensä nousevat vain yksittäiset aggressiiviset verosuunnittelutapaukset, jotka helposti leimaavat kokonaisia toimialoja.

Erityisen tärkeää on muistuttaa, että yritysten verojalanjälki on paljon suurempi kuin niiden maksamat yhteisöverot. Yritykset maksavat huomattavasti suurempia eriä arvonlisäveroa ja palkanmaksuun liittyviä veroja ja maksuja. Lisäksi yritykset keräävät ympäristö- ja haittaveroja, kiinteistöveroja sekä osingoista pidätettyjä veroja. Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät ole suoraan yritysten kustannuksia, ei näitä verotuloja kertyisi ilman menestyvää yritystoimintaa.

Suuresta veroselvityksestä käy selvästi ilmi, että uusmaalaisten yritysten merkitys koko maan julkisten menojen rahoituksessa on aivan ratkaiseva. Uudellemaalle rekisteröidyt yritykset maksoivat ja tilittivät noin puolet koko maan yritysten veroista.

Tämä kannattaisi muistaa, kun yhteiskunnan panostuksista esimerkiksi liikenneinfran kehittämiseen, asuntotuotannon rahoitukseen tai koulutuksen suuntaamiseen päätetään.

Uudellamaalla yritysten verojalanjälki on suurin teollisuudessa, jonka verot tuottivat yhteiskunnalle melkein neljä miljardia euroa. Tukku- ja vähittäiskaupan verot ylittivät kolme miljardia euroa. Informaatio- ja viestintäalankin verokuorma olivat 2,5 miljardin euron luokkaa. Kaikki muutkin toimialat olivat talkoissa täysillä mukana.

Elinkeinoelämän verojalanjälkeä on syytä pitää esillä erityisesti eduskuntavaalien alla, jotta ehdokkaat ja puolueet ymmärtävät yritystoiminnan merkityksen.

Yritysten verokuormaa ei voi enää kasvattaa. Viisas päättäjä miettiikin, miten yritysten menestystä voitaisiin tukea niin, että myös yhteiskunnan voimavarat samalla turvataan.

Suuri veroselvitys antaa paljon aineksia verokeskustelun käymiseen. Sen tueksi tarvitaan yritysten esimerkkejä omasta verojalanjäljestään ja toimintansa vaikuttavuudesta. Tällä tavoin voimme yhdessä nostaa yritystoiminnan arvostusta.


Lue myös:

Yritykset tilittävät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa

Yritykset tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa

Uusmaalaiset yritykset ovat koko Suomen selkäranka

https://kauppakamarilehti.fi/index.php/vaikuttaminen/uusmaalaiset-yritykset-ovat-koko-suomen-selkaranka/

 

 

Uudenmaan verosampo jauhaa rahaa koko Suomelle

Uudenmaan verosampo jauhaa rahaa koko Suomelle

 

 

Lue myös

Helsingin seudun yritykset odottavat tulevalta hallitukselta vaikuttavaa metropolipolitiikkaa 

Sosialidemokraatit alleviivasivat kampanjassaan aggressiivista vasemmisto-oikeisto-blokkijakoa ja muista isoista puolueista kaukana olevaa...

Uudenmaan korkeakouluihin tarvitaan kipeästi lisää aloituspaikkoja

Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari julkaisi helmikuussa 2022 selvityksen Korkeakoulujen aloituspaikat ja hakijat Uudellamaalla ja...

Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan sparrausohjelmaan valittiin yhteensä 30 yritystä

Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan sparrausohjelmien tavoite on tarjota uusia toimintamalleja ja luoda verkostoja, joiden avulla yrittäjät voivat parantaa oman liiketoimintansa kasvunäkymiä.