Neuvontapalvelut: Miten arkipyhät vaikuttavat palkanmaksuun?

Itsenäisyyspäivä

Ainoa lakiin perustuva palkanmaksuvelvollisuus arkipyhiltä koskee itsenäisyyspäivää, josta on säädetty laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä kuukausipalkkaisilla työntekijöillä.

Sen sijaan päivä-, tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden itsenäisyyspäivän palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää ja että itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi.

Jos tuntipalkkainen työntekijä pitää vuosilomaa itsenäisyyspäivän molemmin puolin, hänellä ei ole lain mukaan oikeutta palkkaan itsenäisyyspäivältä. Työehtosopimuksen mukaan tilanne voi olla toinen.

Käytännössä työnantaja on kuitenkin yleensä työehtosopimusmääräysten perusteella velvollinen maksamaan tuntipalkkaisille työntekijöille arkipyhäkorvauksen itsenäisyyspäivältä sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijällä ei ole oikeutta itsenäisyyspäivän palkkaan.

Töissä itsenäisyyspäivänä

Jos työntekijä on työssä itsenäisyyspäivänä, maksetaan hänelle lisäksi 100 %:n suuruinen sunnuntaityökorvaus. Jos työntekijä on itsenäisyyspäivänä ollut työssä vain osan säännöllisestä työajasta, hänelle on työssäoloajalta maksettava kaksinkertainen palkka ja vapaa-ajalta tavanomainen palkka.

Muut arkipyhät korvataan työehtosopimusmääräysten mukaisesti

Muiden arkipyhien, esimerkiksi joulun pyhien, uudenvuodenpäivän, loppiaisen, pääsiäisen ja vapun, osalta laki ei määrää palkkaa maksettavaksi, mutta siitä määrätään alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Arkipyhäkorvaus maksetaan siis alalla sovellettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Arkipyhäkorvauksen saamiselle on tyypillisesti asetettu yksityiskohtaiset edellytykset ja arkipyhäkorvaus maksetaan vain niissä tapauksissa, joissa ehdot sen maksamiselle täyttyvät.

Arkipyhän hyvittäminen on toteutettu eri tavalla riippuen toimialasta sekä palkanmaksutavasta. Katso arkipyhien korvaamiset aina noudatettavasta työehtosopimuksesta!

Arkipyhien korvaaminen, kun työehtosopimusta ei ole

Muilta arkipyhiltä kuin itsenäisyyspäivältä ei ole palkanmaksuvelvollisuutta silloin, kun alalla ei ole työehtosopimusta.

Tavallisesti myös silloin, kun työehtosopimusta ei ole, kuukausipalkkalaisilla arkipyhät ovat vapaapäiviä ja niin, että ne eivät vaikuta kuukausipalkan määrään. Poikkeuksena tilanteet, joissa työsuhde alkaa tai päättyy kesken sellaisen kalenterikuukauden, jossa on arkipyhä tai työntekijä pitää palkatonta vapaata sellaisen kuukauden aikana.

Esimerkki: työntekijä pitää palkatonta vapaata joulun ja uuden vuoden välissä eli 23.–31.12.2024. Kuukausipalkka 3 000 euroa jaetaan joulukuun säännönmukaisilla työpäivillä 19 (18+itsenäisyyspäivä) ja kerrotaan työpäivien lukumäärällä 15. Joulukuun palkka on 2 368,42 euroa.

Esimerkki: Jos työntekijä pitää lomaa 23.–31.12.2024, kuluu siinä viisi lomapäivää.

Tuntipalkkalaisten osalta palkanmaksuvelvollisuus on periaatteessa vain tehdyiltä tunneilta. Kuitenkin tasapuolisen kohtelun ja osa-aikatyöntekijän syrjimättömyysperiaatteen nimissä, myös tuntipalkkaisille arkipyhäkorvaus usein annetaan.

Vaihtoehtoisia arkipyhäkorvausten maksutapoja osa-aikatyössä

Jos työehtosopimusta ei alalla ole, tulisi arkipyhäkorvauksesta selvyyden vuoksi sopia osa-aikatyöntekijöiden kanssa.

Kiinteät työpäivät

Jos työntekijälle on sovittu kiinteät työpäivät, maksetaan arkipyhäkorvaus arkipyhän osuessa työntekijän sopimuksen mukaiselle työpäivälle. Tätä mallia voidaan soveltaa myös työntekijään, joka työskentelee vuoroviikoin esimerkiksi osaeläkkeen turvin tai tekee nelipäiväistä viikkoa osittaisella hoitovapaalla.

Esimerkki: Työntekijän työviikko on sovittu maanantaista torstaihin ja perjantai on pääsääntöisesti vapaapäivä. Tällöin ei esimerkiksi pitkäperjantailta saa arkipyhäkorvausta.

Esimerkki: Työntekijän työaika on 24 tuntia viikossa maanantaista keskiviikkoon kahdeksan tuntia päivässä. Alalla ei ole työehtosopimusta.

Arkipyhäkorvaus voidaan maksaa esimerkiksi vain työpäiviksi osuneilta arkipyhiltä. Pääsiäisenä työntekijä saisi kahdeksan tunnin suuruisen arkipyhäkorvauksen pääsiäismaanantailta, muttei mitään pitkäperjantailta.

Toinen vaihtoehto on lyhentää viikkotyöaikaa säännöllisen työajan viidesosalla. Tällöin ei ole merkitystä sillä, osuuko arkipyhä työ- vai eläkepäivälle. Työntekijä saisi pääsiäisen molemmilta pyhiltä 4,8 tunnin (24 t / 5) suuruisen arkipyhäkorvauksen siten, että työtä teetetään 19,2 tuntia ja palkka maksetaan 24 tunnilta tai työtä teetetään 24 tuntia ja palkkaa maksetaan 28,8 tunnilta.

Päivittäinen työaika lyhennetty

Esimerkiksi osittainen hoitovapaa on voitu toteuttaa päivittäistä työaikaa lyhentäen siten, että työntekijä työskentelee viitenä päivänä viikossa mutta vain esimerkiksi kuusi tuntia päivässä. Tällöin arkipyhäkorvaus voidaan maksaa päivittäisiltä työtunneilta.

Vaihteleva työaika

Työaika on voitu sopia keskimääräisenä viikkotyöaikana tai prosenttina kokoaikatyöntekijän työajasta, jolloin työpäivät ja työtunnit voivat vaihdella viikoittain. Arkipyhäkorvaus voidaan maksaa tehdyn työajan suhteessa jokaiselta työpäiväksi osuvalta arkipyhältä, esimerkiksi 70 prosenttia arkipyhäkorvauksesta, jos työaikaa on lyhennetty 70 prosenttia.

Esimerkki: Työntekijän työaika on 70 %:a kokoaikaisen työntekijän työajasta eli 28 tuntia viikossa. Päivittäinen työaika vaihtelee. Arkipyhäviikolla työntekijän työaikaa vähennetään 5,6 tunnilla eli työtä teetetään 22,4 tuntia ja palkka maksetaan 28 tunnilta.

Toinen vaihtoehto on arvioida, olisiko arkipyhä ollut työpäivä, ja maksaa arkipyhäkorvaus koko päivältä.
Arkipyhäkorvaus voidaan maksaa myös keskimääräisen viikkotyöajan perusteella. Tällöin tarkastellaan toteutuneita työviikkoja sovitulta ajanjaksolta (esimerkiksi 12 viikkoa) ja jos työntekijän keskimääräiseksi viikkotyöajaksi saadaan esimerkiksi 10 tuntia, maksetaan työntekijälle kahden tunnin arkipyhäkorvaus tai viikon työaikaa lyhennetään kahdella tunnilla (teetetään työtä esimerkiksi 8 tuntia ja maksetaan 10 tunnilta).

Kirsi Parnila
johtava juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari

Mitä on Helsingin seudun kauppakamarin tarjoama neuvonta? >>