Arkisto

Johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari.
I Talous

Helsingin seudun yritysten heikot näkymät jatkuvat – kotimainen kysyntä heikentää yritysten näkymiä

Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät ovat edelleen heikot, eikä maaliskuun kysely osoita selvää käännettä parempaan. Kokonaiskuva on hyvin lähellä joulukuun pulssia. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista, johon vastasi 378 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä.
Artikkelikuva
I

Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Artikkelikuva
I Tiedotteet

Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja

Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.