Neuvontapalvelut: Kysymyksiä ja vastauksia poliittisista lakoista

Mikä on poliittinen lakko?

Poliittisella lakolla ei pyritä vaikuttamaan työehtosopimukseen, vaan sillä on tarkoitus vaikuttaa poliittisten päättäjien eli hallituksen tai eduskunnan päätöksiin.

Poliittinen työtaistelutoimenpide voi olla myös ulosmarssi eli lyhytaikainen poistuminen työpaikalta.

Voiko työntekijäliittoon kuulumatonkin työntekijä osallistua niin halutessaan poliittiseen lakkoon?

Kyllä voi. Työntekijäjärjestöt tekevät päätökset ja ilmoittavat poliittiseen lakkoon osallistumisesta, mutta myös liittoon kuulumaton työntekijä saa halutessaan osallistua. Työntekijällä on oikeus olla poissa työstä lakon vuoksi, eikä työnantaja saa kohdistaa häneen vastatoimia lakkoon osallistumisen takia.

Toisin kuin työntekijät, virkasuhteessa olevat henkilöt eivät saa osallistua poliittiseen työtaisteluun.

Mitä lakko tarkoittaa palkanmaksun kannalta?

Lakossa olevalle työntekijälle ei makseta palkkaa.

Jos lakkoon osallistumattoman työntekijän työnteko estyy toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi, eikä lakolla ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä. Työntekijällä on kuitenkin velvollisuus tehdä myös muuta kuin työsopimuksen mukaista työtä, jos työnantaja pystyy sellaista tarjoamaan.

Seitsemän päivän jälkeen työntekijä voi saada työttömyyskassastaan päivärahaa ilman omavastuuaikaa muiden edellytysten täyttyessä. Työntekijän pitää muistaa ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi saadakseen korvausta.

Joissain tilanteissa tiettyjen poliittisten lakkojen voitaisiin katsoa koskevan myös yksittäisten työntekijöiden työehtoja, jolloin työnantajalla ei olisi seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuutta.

Entä jos työntekijä ei lakkoile, mutta hän ei pääse työpaikalleen lakon vuoksi esimerkiksi julkisen liikenteen keskeytymisen vuoksi tai siksi, että lapsen päiväkoti on lakon vuoksi suljettu, eikä lapselle löydy muuta hoitopaikkaa?

Hankaluudet tulla työpaikalle tai päiväkodin sulkeminen eivät ole itsessään perusteita olla poissa työstä. Tällaisessa tilanteessa työntekijän pitäisi pyrkiä sopimaan työnantajan kanssa, voiko hän pitää esimerkiksi vuosiloma- tai saldovapaapäivän.

Mikä on poissaolosyy, jos työntekijä on jäänyt ennen lakkoa vuosilomalle tai sairastunut, ja vuosiloma tai sairaus jatkuu myös lakon ajan?

Tällöin noudatetaan ensisijaisesti aikaprioriteettiperiaatetta ei toimitaan sen mukaan, mikä poissaolosyy on ilmennyt ensin. Jos työntekijä kuitenkin esimerkiksi lähtisi sairauspoissaolopäivänä lakkovahdiksi, ei työnantajalla olisi sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta. Mahdolliset työehtosopimusmääräykset kannattaa myös tarkistaa.

Palkkahallinnossa on tieto niiden työntekijöiden työntekijäliitosta, joiden palkasta peritään liiton jäsenmaksu. Voiko tätä tietoa käyttää sen arvioimiseen, ketkä ovat mahdollisesti osallistumassa lakkoon?

Ei voi. Työnantajan pitää noudattaa henkilötietojen käsittelyssä käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Tieto työntekijän työntekijäliitosta on kerätty jäsenmaksua varten, eikä sitä saa käyttää muuhun, yhteensopimattomaan tarkoitukseen, kuten lakkoon osallistumisen todennäköisyyden arvioimiseen. Työnantaja ei pysty etukäteen kattavasti selvittämään, ketkä työntekijöistä ovat ehkä osallistumassa tulevaan lakkoon, elleivät työntekijät sitä itse vapaaehtoisesti kerro.

Kati Mattinen
juristi
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut

Julkaistu 30.1.2024
Päivitetty: 11.3.2024