Kirsi Parnila on johtava juristi Helsingin seudun kauppakamarissa.

Neuvontapalvelut: Osasairauspäiväraha – ja vuodenvaihteen lakimuutokset

Osasairauspäivärahalla on tarkoitus tukea työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja palaamista sairauslomalta kokoaikaiseen työhön. Työnantaja ja työntekijä sopivat osa-aikatyöstä ja Kela maksaa samalta ajalta osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahaa voi saada, kun työntekijä on ollut työkyvytön vähintään sairausvakuutuslain omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää). 1.1.2023 tulleen lakimuutoksen myötä omavastuuaika voi kulua, vaikka työntekijä työskentelisi jo omavastuuaikana osa-aikaisesti. Omavastuuajalta ei makseta osasairauspäivärahaa, vaikka osa-aikatyö aloitettaisiin sen aikana.

Osa-aikaisen työn aloittaminen heti työkyvyttömyyden toteamisen jälkeen on mahdollista vain, jos työnantaja ja työntekijä ovat näin sopineet eikä osa-aikainen työ vaaranna työntekijän terveyttä ja toipumista.

Osa-aikatyön aloittaminen omavastuuajalla voi olla mahdollista esimerkiksi silloin, kun henkilön työkyky on ollut pidemmän aikaa alentunut ja hänellä on ollut useita lyhyitä sairauspoissaolojaksoja.

Tätä sairausvakuutuslain säännöstä sovelletaan silloin, kun osa-aikainen työskentely alkaa 1.1.2023 tai sen jälkeen.

Kokoaikatyön määritelmä muuttui

Osasairauspäivärahalle voi jäädä kokoaikatyöstä. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan 1.1.2023 lähtien työtä, jossa työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Työskentelyä pidetään kokoaikaisena myös tilanteissa, joissa työntekijä työskentelee samanaikaisesti kahdessa tai useammassa työsuhteessa, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa.

Enimmäisaika piteni 150 arkipäivään

Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta ja sitä voidaan maksaa 12–150 arkipäivää. Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta.

Osasairauspäivärahan enimmäisajan pidentäminen parantaa mahdollisuuksia palata kokoaikaiseen työhön etenkin henkilöille, joille aikaisemman lain mukainen 120 arkipäivän enimmäisaika ei riitä työkyvyn palautumiseen.

Tätä lain kohtaa sovelletaan silloin, kun aikaisemman säännöksen mukainen osasairauspäivärahan enimmäisaika eli 120 arkipäivää ei ole vielä täyttynyt ennen 1.1.2023.

Ehtona lääkärin suositus ja sopimus osa-aikatyöstä

Jos työterveyslääkäri tai muu työntekijän työolosuhteet tunteva lääkäri arvioi B-lausunnossa, että työkyvyttömällä työntekijällä on edellytyksiä palata työhön osa-aikaisesti ilman, että hänen toipumisensa tai terveytensä vaarantuu, työntekijä ja työnantaja voivat halutessaan sopia osa-aikatyöstä.

Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on tehnyt työnantajansa kanssa määräaikaisen sopimuksen työaikansa lyhentämisestä niin, että työtä tehdään vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia aiemmasta ja osa-aikatyöskentelyn on suunniteltu kestävän yhdenjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää.

Lyhentää voidaan joko työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Sopia voidaan esimerkiksi siitä, että työntekijä on kaksi päivää viikossa töissä ja kolme päivää sairauslomalla.

Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä toisaalta työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminnasta johtuvat osa-aikatyön järjestämiseen vaikuttavat seikat. Kysymys ei siten ole työntekijän subjektiivisesta oikeudesta lyhennettyyn työaikaan.

Kieltäytyessään osa-aikatyön järjestämisestä työnantajan on esitettävä työntekijälle perusteet, miksi lyhennetyn työajan käyttöön ottaminen ei ole mahdollista.

Täysi palkka vai osa-aikatyön palkka

Osa-aikatyön keston ja työajan lisäksi sovitaan siitä, maksetaanko osa-aikatyössä täyttä kokoaikatyön palkkaa vai osa-aikatyön palkkaa. Tältä osin on tarkistettava työehtosopimuksen määräykset.

Osasairauspäivärahakaudella työntekijä voi työehtosopimuksen mukaan saada täyttä palkkaa, niin kauan kuin työntekijällä on oikeus työsuhteen kestosta riippuvaan palkalliseen sairauslomaan. Kun työntekijällä ei ole enää oikeutta palkalliseen sairauslomaan, työnantaja maksaa palkan tehtyjen työtuntien mukaan ja Kela maksaa osasairauspäivärahan työntekijälle.

Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työnantaja maksaa osasairauspäivärahakaudella osa-aikatyön palkkaa, Kela maksaa osasairauspäivärahan työntekijälle. Osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työntekijälle osa-aikatyön ajalta täyttä palkkaa.

Muutokset tehtyyn osa-aikasopimukseen

Jos työntekijä ei sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikaisesta työstään, osa-aikainen sopimus päättyy kesken sopimuskauden. Tällöin työntekijä siirtyy takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle.

Osa-aikatyötä koskevan määräaikaisen sopimuksen jatkamisedellytyksiä arvioitaessa huomioon on otettava toisaalta työntekijän arvio omista työntekoedellytyksistään ja toisaalta työnantajan arvio siitä, kykeneekö työntekijä suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille työpaikalla olijoille. Jos osapuolet kesken määräaikaisen sopimuksen päätyvät siihen, että työnteon edellytyksiä ei ole, määräaikaisen sopimuksen keskeyttämisestä tulee ilmoittaa Kelalle.

Kokoaikatyöhön palaaminen

Työntekijällä on oikeus palata osa-aikaisen sopimuksen päätyttyä noudattamaan normaalin työsopimuksensa ehtoja eli hänellä on siten oikeus palata myös aikaisempaan työaikaansa. Jos työtehtäviä on muutettu osa-aikatyön ajaksi, sopimuskauden päätyttyä työntekijällä on oikeus aiempiin tehtäviinsä.


Kirsi Parnila
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari


Lue myös

Neuvontapalvelut: Mistä voi tarkistaa onko asiakasyritys konkurssissa tai yrityssaneerauksessa?

Konkurssissa yrityksen johto menettää määräysvallan yrityksen omaisuuteen ja asioita alkaa hoitamaan...

Vaihtelevan työajan työsopimuksia koskevat lakimuutokset

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijällä on kiinteän työajan sijaan vaihteleva työaika.

Lakimuutokset mahdollistavat etäyhteyksiä hyödyntävät kokousjärjestelyt pysyvästi

Uudet, 11.7.2022 voimaan tulleet, osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä koskevat lakimuutokset helpottavat jatkossa kokousten organisoimista etäjärjestelyin.