Neuvontapalvelut: Yleisiä työntekijän talvilomaa koskevia kysymyksiä

Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana enintään 30 päivää vuosilomaa, josta ensimmäiset 24 päivää ovat kesälomapäiviä ja loput talvilomapäiviä. Vuosilomalain perusteella talviloma annetaan työntekijälle lomakauden (2.5.–30.9.) ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkamista eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana.

• Huom. Työehtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella vuosilomaa voi kertyä enemmänkin kuin 30 päivää. Työehtosopimuksessa saattaa olla myös omia loman antamiseen liittyviä määräyksiä, jotka työnantajan on selvitettävä.

Onko uudelle työntekijällä aina oikeus talvilomaan jo heti ensimmäisellä talvilomakaudella?

Ei ole. Jos työntekijälle on kertynyt lomanmääräytymisvuoden päättymiseen mennessä enintään 24 lomapäivää, hän ei ole ansainnut lainkaan talvilomaa.

• Esimerkki: Jos työsuhde alkoi 2.1.2023, työntekijä ansaitsi lomanmääräytymisvuonna 1.4.2022–31.3.2023 vain kuusi lomapäivää (2 pv/kk), jotka ovat kaikki kesälomapäiviä. Työsuhteen jatkuessa koko lomanmääräytymisvuoden 1.4.2023–31.3.2024 työntekijä ansaitsee täydet 30 lomapäivää edellyttäen, etteivät mahdolliset poissaolot vähennä ansaittuja lomapäiviä. Tällöin työntekijällä on kuusi talvilomapäivää pidettävänä seuraavan lomakauden jälkeen 1.10.2024–30.4.2025.

Voiko työntekijä päättää, milloin hän pitää talvilomansa?

Ei voi, ja tämä koskee sekä kesä- että talvilomaa. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana lomakausien puitteissa, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman ajankohdasta vuosilomalain rajoissa.

• Esimerkki: Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2022–31.3.2023 ansaitun vuosiloman osalta talvilomakausi on 1.10.2023–30.4.2024 välisenä aikana.

Voiko työnantaja määrätä loman ajankohdan täysin vapaasti?

Vaikka työnantaja määräisi loman ajankohdan yksipuolisesti eikä siitä sovittaisi, niin käytännössä työnantajan päätösvalta ei ole täysin rajoitukseton. Tämä koskee niin kesä- kuin talvilomaakin.

• Ennen kuin työnantaja määrää loman ajankohdan, työntekijälle on varattava tilaisuus esittää asiassa oma mielipiteensä. Työntekijät voivat esimerkiksi merkitä toiveensa loman ajankohdista alustavaan lomalistaan ja työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava työntekijöiden toiveet huomioon.

• Työnantajan on noudatettava tasapuolisuutta lomien antamisessa. Samalle työntekijälle ei voida antaa etusijaa lomailla esimerkiksi joka joulu, jos muutkin työntekijät haluaisivat tällöin pitää lomaa. Suositut loma-ajankohdat tulee tarvittaessa myöntää työntekijöille esimerkiksi vuorovuosina. Tämä on syytä pitää mielessä, kun talvilomaa pidetään esimerkiksi joulun ja pääsiäisen aikaan tai koulujen syys- ja hiihtolomaviikkojen yhteydessä.

• Työnantajan määrätessä loman ajankohdan siitä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista, loman ajankohta voidaan poikkeuksellisesti ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Onko talviloma pakko pitää talvilomakaudella vai voiko sen pitää esimerkiksi jo edeltävällä kesälomakaudella?

Tämä on mahdollista sopimalla. Lähtökohta on, että vuosiloma annetaan lomakausien rajoissa. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi osapuolet voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

• Esimerkki: Sopimalla 1.4.2022–31.3.2023 ansaittu vuosiloma voidaan sijoittaa 2.1.2023–30.4.2024 väliselle ajanjaksolle. Näin ollen talvilomakin voitaisiin sopia pidettäväksi jo kesälomakaudella. Koska 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan toisaalta sopia pidettäväksi vielä 30.9.2024 mennessä, talviloma voitaisiin pitää talvilomakauden jälkeisellä kesälomakaudellakin.

Reetta Riihimäki
juristi
Helsingin seudun kauppakamari