Juristi Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamari.

Neuvontapalvelut: Ylityö – mitä se on ja miten se korvataan?

Vuorokautista ylityötä on yleensä kahdeksan tuntia vuorokaudessa ylittävä työ. Viikkoylityötä taas on 40 tuntia viikossa ylittävä työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Työaikajärjestelyt voivat kuitenkin vaikuttaa asiaan, ja esimerkiksi jaksotyössä ylityötä syntyy vasta kahdessa viikossa 80:n tai kolmessa viikossa 120:n tunnin jälkeen.

Ylityötä tehdään työnantajan aloitteesta työntekijän suostumuksella. Työntekijä ei voi antaa pysyvää ylityösuostumusta esimerkiksi työsopimuksessa, vaan suostumus pitää antaa jokaista ylityökertaa varten erikseen. Suostumuksen voi antaa työn järjestelyistä johtuvista syistä myös lyhyehköksi ajanjaksoksi. Työaikalain mukaan joustotyöajassa ja liukuvassa työajassa ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on muutenkin perusteltua ohjeistaa, että ylityön tekemisestä sovitaan aina selkeästi etukäteen. Ylityötä ei voi sopimallakaan tehdä miten paljon tahansa, vaan työajan enimmäismäärää ja lepoaikoja koskevat määräykset rajoittavat tehtävän työn määrää.

Jotta ylityötä voi syntyä, kyseessä pitää olla työajaksi luettava aika. Esimerkiksi matkustusaika ei ole yleensä työaikaa, joten sen perusteella ei voi siten syntyä ylityötäkään. Jos työntekijä esimerkiksi lähtee tavanomaisena työpäivänään työmatkalle aamukuudelta ja palaa kotiin iltakuudelta, mutta itse työaikaa päivässä on ollut vain enintään kahdeksan tuntia, ei ylityötä synny. Mahdolliset työehtosopimusmääräykset on kuitenkin aiheellista tarkistaa.

Miten ylityö korvataan?

Työaikalain mukaan kahdelta ensimmäiseltä vuorokautisen ylityön tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikkoylityöstä taas maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Työehtosopimuksen määräykset ylityökorvauksista voivat poiketa työaikalaista. Useiden työehtosopimusten mukaan esimerkiksi kahdeksan viikkoylityötunnin jälkeen korvaus on 100 prosentilla korotettu palkka.


Esimerkki: Työntekijän sovittu työaika on 37,5 tuntia viikossa siten, että hänen työpäivänsä ovat maanantai─perjantai. Hän on sopinut työnantajansa kanssa lisä- ja ylityöstä ja työskentelee eräällä viikolla maanantaista perjantaihin jokaisena päivänä 11 tuntia. Lisäksi hän työskentelee vielä lauantaina kymmenen tuntia.

matiketopela
Työsopimuksen mukainen työaika7,57,57,57,57,5
Tehty työaika111111111110
Lisätyö0,50,50,50,50,5
Vuorokautinen ylityö 50 %222222
Vuorokautinen ylityö 100 %11111
Viikkoylityö8

Työntekijän työtunnit maanantaista perjantaihin 7,5 tunnista kahdeksaan eli puoli tuntia päivässä ovat lisätyötä. Kahdeksan tuntia ylittävät tunnit ovat vuorokautista ylityötä. Lauantain työtunneista kahdeksan on viikkoylityötä ja kaksi vuorokautista ylityötä.


Ylityökorvaus voidaan sopia annettavaksi rahan sijaan vapaana. Myös vapaana annettava ylityökorvaus pitää korottaa siten, että yhdestä ylityötunnista tulee vapaata 1,5 tuntia, jos korotus on 50 prosenttia, ja kaksi tuntia, jos korotus on 100 prosenttia.

Esihenkilöiden tai joustotyöaikaa tekevien, ja joidenkin työehtosopimusten mukaan myös muiden työntekijöiden, kanssa voidaan kirjallisesti sopia ylityön korvaamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Korvaus on erillinen lisä, eikä se voi sisältyä työntekijän palkkaan.

Osassa työehtosopimuksia on määräyksiä ns. tes-ylityöstä. Siinä säännöllisen työajan lisäksi tehty työ korvataan korotettuna kuten ylityö, vaikka se ei ole lakisääteistä ylityötä. Tes-ylityötä voi yleensä syntyä joko arkipyhäviikolla tai jos työntekijä on työpäivänään poissa työehtosopimuksessa mainitusta syystä, kuten sairauden tai lomautuksen vuoksi, mutta työskentelee vapaapäivänään.

Kati Mattinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

Maksutonta neuvontaa jäsenillemme

Kauppakamarin jäsenille maksuttomassa neuvontapalvelussa asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat kysymyksiisi liittyen muun muassa verotukseen, taloushallintoon ja lakiasioihin. Voit lähettää kysymyksesi asiantuntijoillemme lomakkeen kautta.

Pohditko, onko yrityksesi jäsenemme?

Voit tarkistaa organisaatiosi jäsenyyden KauppakamariVerkostosta.

Lue myös

Neuvontapalvelut: Lomakausi on jälleen alkamassa

Vuosiloman ansainta Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana enintään 30 päivää vuosilomaa ja siitä 24 ensimmäistä...

Neuvontapalvelut: Käytännön hyötyä EU:sta – rajat ylittäviä digipalveluja yrityksille

EU pyrkii digitalisoimaan julkishallintoa EU-alueen kilpailukyvyn parantamiseksi. EU:n digitaalinen palveluväylä Your...

Viikon kysymys: Mitä tulee tehdä, kun toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen arvioitu kesto tulee täyteen?

Olemme muutosneuvotteluiden seurauksena lomauttaneet yhden työntekijöistämme toistaiseksi. Työntekijälle annetun lomautusilmoituksen mukaan...