Kirsi Parnila on Helsingin seudun kauppakamarin juristi.

Työaikapankki mahdolliseksi kaikille työpaikoille 1.1.2020 alkaen – näin se toimii

Vuoden vaihteessa voimaan tuleva työaikalaki mahdollistaa työaikapankin myös niille työpaikoille, joilla ei ole työehtosopimusta noudatettavanaan tai työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä työaikapankista.

Vaikka työehtosopimuksessa olisi määräyksiä työaikapankista, voidaan työpaikalla jatkossa sopia siitä, jatketaanko työehtosopimuksen mukaisella pankilla vai vaihdetaanko työaikalain mukaiseen pankkiin.

Työaikapankkisopimuksen tekeminen

Työaikapankkisopimus sovitaan työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työntekijöitä edustaa luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja tai jos yrityksessä ei ole henkilöstön edustajia, sopimus voidaan tehdä koko henkilöstön kanssa. Sopimuksen voi tehdä myös yksittäisen henkilöstöryhmän kanssa.

Yksittäinen työntekijä tulee osaksi työaikapankkisopimusta, kun henkilöstön edustaja tekee työaikapankkisopimuksen tai siitä sovitaan henkilöstön ja työnantajan välisellä sopimuksella. Laki kuitenkin edellyttää, että työntekijän on annettava suostumus siihen, että työaikapankkiin saadaan siirtää sopimuksella sovittuja eriä. Työntekijä voi antaa suostumuksen jokaista kertaa varten tai lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Työnantaja ei siis saa siirtää eriä työaikapankkiin ilman työntekijän suostumusta.

Työaikapankkisopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksessa on sovittava vähintään siitä, mitä eriä työaikapankkiin siirretään, mitkä ovat säästämisrajat ja miten vapaata käytetään.

Lisäksi on sovittava, miten työaikapankki lakkaa ja mitä lakkaamishetkellä työaikapankissa olevalle saldolle tapahtuu. Jos osapuolet eivät ole sopineet lakkaamisesta mitään, työaikapankkiin säästetty aika on annettava palkallisena vapaana tai korvattava rahana päättymisajankohdan työntekijän säännöllisen työajan palkan perusteella. Työsuhteen päättyessä työaikapankin saldo joko sovitaan pidettäväksi irtisanomisaikana tai maksetaan säännöllisen työajan palkalla lopputilin yhteydessä.

Työaikapankkiin voidaan siirtää

  1. lisä- ja ylityötunteja
    Työaikapankkiin siirretään tunteja samalla tavalla kuin ne maksettaisiin rahana lain tai työehtosopimuksen mukaan. Ylityöt on siirrettävä korotettuina kuten ne maksettaisiin rahana. Ylityötunneista on mahdollista siirtää joko perusosa tai korotusosa tai molemmat. Jos työntekijä tekee yhden tunnin 50-prosenttista ylityötä ja pankkiin siirrettäväksi on sovittu sekä perusosa että korotusosa, työaikapankkiin siirretään 1,5 tuntia. Jos on sovittu siirrettäväksi vain korotusosa, siirretään pankkiin puoli tuntia.


  2. liukuvan työajan työtunteja
    Työaikapankkiin voidaan siirtää liukuvaan työaikajärjestelmään kertynyttä aikaa enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Pankkiin siirtämisellä ei ole vaikutusta työaikalain mukaisiin liukumarajoihin, ja pankkiin siirtäminen tulee ottaa huomioon arvioitaessa liukuman enimmäismäärää seurantajakson lopussa. Seurantajakson kestäessä koko 60 tunnin enimmäiskertymä on siirrettävissä työaikapankkiin. Esimerkiksi jos työntekijä siirtää tasoittumisjakson aikana pankkiin 35 tuntia, saa liukuvan työajan enimmäissaldo olla tasoittumisjakson päättyessä enintään 25 tuntia.


  3. lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia vastaava aika
    Työaikapankkiin siirrettävä rahamääräinen etu voi perustua lakiin, työehtosopimukseen tai työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Ennen työaikapankkiin siirtämistä rahamääräinen etu on muunnettava työajaksi, koska työaikapankki toimii aikaperusteisesti. Rahamääräiset työaikapankkiin säästettävät etuudet voivat olla esimerkiksi sunnuntaityön korotusosia, korvausta viikkolepoloukkauksesta, työajan lyhennysrahaa tai lomarahaa.


     

Työaikapankkiin ei saa siirtää

Työaikapankkiin ei saa siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa, poikkeuksena liukuvan työajan tunnit. Myöskään kulukorvauksia, kuten kilometrikorvauksia tai päivärahoja, tai muita korvausluonteisia saatavia ei saa siirtää työaikapankkiin. Rahamääräisiä etuuksia ei saa työaikapankkiin siirtää enää sen jälkeen, kun ne ovat erääntyneet maksettavaksi.

Työaikapankin käsittely

Työaikapankin kantava ajatus on se, että säästetty erä muuttuu kirjaushetkellä työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi eikä erien alkuperää enää seurata.

Työaikapankkiin säästetty työaikakertymä ei saa kalenterivuoden aikana kasvaa yli 180 tuntia. Vertailu tehdään edellisen kalenterivuoden lopun saldotilanteeseen.

Työaikapankin kokonaiskertymä ei saa ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää, koska palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työaikapankkisaatavista enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

Työnantajalla on velvollisuus pitää työntekijäkohtaisesti kirjaa työaikapankkiin säästetyistä eristä sekä työaikapankkiin siirrettyjen erien pitämisestä vapaana. Työntekijällä on oikeus saada tiedot työaikapankkisaldostaan.

Vapaan pitäminen

Kun työntekijä pitää työaikapankkivapaata, hänelle maksetaan pidetyistä tunneista vapaan pitämisajankohdan mukaista säännönmukaista palkkaa. Pankkiin siirtämishetken palkalla ei siis ole merkitystä.

Työaikapankkia koskevassa sopimuksessa on sovittava työaikapankkivapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, joilla työaikapankkiin säästettyä aikaa pidetään vapaana.

Sopia voidaan esimerkiksi siitä, että vapaat on tarkoituksenmukaista käyttää esimerkiksi työnantajan toiminnan kannalta kiireettöminä aikoina tai lomien yhteydessä.

Työntekijällä on halutessaan oikeus saada työaikapankkiin kertynyttä vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa tai jos työaikapankkiin on säästetty vapaata yli 10 viikkoa, vähintään yksi viidesosaa työaikapankin kertymästä.

Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan työntekijällä on vapaan pitämisen sijasta oikeus vaatia korvauksen suorittamista rahassa ja työnantajan on tällöin maksettava rahakorvaus.

Kirsi Parnila
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

Lue myös

Työmatkaliikenteen luontoisetujen muutokset

Työryhmä antoi elokuussa erillisen väliraportin luontoisetujen veromuutoksista ja siihen liittyvä lainsäädäntö on tullut voimaan 1.1.2021 alkaen. Työsuhdematkalippu...

Helsingin seudulle kolme uutta hyväksyttyä tavarantarkastajaa

Hyväksyttyjä tavarantarkastajia hyväksyttiin tänä vuonna laajalle maantieteelliselle kauppakamarialueelle: Helsingin seudulle, Länsi-Uudellemaalle, Turkuun, Hämeeseen, Satakuntaan, Keski-Suomeen,...

Afrikka – mahdollisuudet ja haasteet 2020 ja sen jälkeen

Afrikka, joka on maapallon toiseksi suurin ja toiseksi väkirikkain manner, on seuraava kasvumarkkina. Suomen maine on hyvä kaikkialla Afrikassa.