Neuvontapalvelut: Työnantaja – tiedätkö miten puuttua työpaikkakiusaamiseen?

Työpaikkakiusaamisen määritelmä

Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa, pitkäkestoista ja järjestelmällistä käyttäytymistä, joka aiheuttaa kohteelleen erityisesti terveyteen liittyvää haittaa. Työturvallisuuslain näkökulmasta kiusaaminen rinnastuu häirintään ja epäasialliseen kohteluun, johon työnantajan on lain mukaan puututtava viipymättä ja oma-aloitteisesti.

Kiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin, esimerkiksi:

• Sanallisena tai fyysisenä väkivaltana
• Toistuvana loukkaavana puheena tai epäasiallisena käytöksenä
• Työntekijän eristämisenä tai mustamaalaamisena
• Kohtuuttomina työtehtävinä tai -vaatimuksina

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki ristiriitatilanteet eivät täytä lain tarkoittaman kiusaamisen kriteerejä. Esimerkiksi työnantajan työnjohtovaltaan perustuvat, perustellut päätökset ja kurinpidolliset toimet eivät ole kiusaamista, vaikka ne saattavat tuntua hankalilta työntekijän näkökulmasta. Satunnaiset työyhteisössä ilmenevät konfliktit tai tunteidenpurkaukset eivät myöskään automaattisesti merkitse kiusaamista, mutta niihin puuttuminen on silti tärkeää, sillä pitkään jatkuessaan ne voivat johtaa vakavampiin ongelmiin.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy

Työnantajalla on vastuu luoda työympäristö, jossa kiusaamista ei pääse syntymään. Tämä voidaan varmistaa seuraavilla keinoilla:

• Selkeät toimintamallit: Laadi työpaikalle kirjalliset ohjeet, joissa määritellään, mikä on työpaikkakiusaamista ja miten siihen puututaan. Ohjeiden tulee olla helposti saatavilla ja ymmärrettäviä kaikille työntekijöille.
• Koulutus ja tiedottaminen: Kouluta esihenkilöitä ja työntekijöitä tunnistamaan ja ehkäisemään kiusaamista. Säännöllinen tiedottaminen työpaikan toimintatavoista ja nollatoleranssista kiusaamista kohtaan on tärkeää.
• Avoin keskustelukulttuuri: Edistä työpaikalla ilmapiiriä, jossa kiusaamisesta voi puhua avoimesti ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Työntekijöiden tulee tuntea olonsa turvalliseksi tuoda esiin epäkohtia.

Kiusaamiseen puuttuminen

Työnantajalla, erityisesti esihenkilöillä, on työturvallisuuslain nojalla velvollisuus reagoida heti, kun tieto koetusta kiusaamisesta tulee ilmi. Jos työnantaja laiminlyö tämän velvollisuuden, kysymykseen voi vakavimmillaan tulla työturvallisuusrikos.

Jos työntekijä kokee joutuvansa epäasiallisen kohtelun kohteeksi, hänen tulisi ensisijaisesti ilmoittaa kiusaajalle, että käyttäytyminen on sopimatonta ja pyytää sen lopettamista välittömästi. Jos tämä ei auta, asiasta tulee ilmoittaa työnantajalle, luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoituksessa tulisi selkeästi kuvata, miten kiusaaminen on ilmennyt, kuka siihen on syyllistynyt ja milloin kiusaamista on tapahtunut.

Työnantajan tulee tällaisissa tapauksissa:

• Käydä keskustelu osapuolten kanssa: Työnantajan on kuultava sekä kiusaamista kokenutta että kiusaajaksi väitettyä henkilöä. On tärkeää lähestyä tilannetta objektiivisesti ja varmistaa, että molemmat osapuolet saavat äänensä kuuluviin. Tarvittaessa keskusteluihin voi osallistua myös luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.
• Tutkia ja raportoida: Jos pelkkä keskustelu ei ratkaise tilannetta, on tehtävä perusteellinen selvitys. Selvityksen tueksi voi joskus olla hyödyllistä käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, jotta saadaan mahdollisimman objektiivinen kuva tilanteesta.
• Toimia ja seurata tilannetta: Mikäli kiusaamista todetaan, työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen lopettamiseksi. Mahdollisia toimia ovat esimerkiksi varoituksen antaminen, työtehtävien uudelleenjärjestely tai äärimmäisissä tapauksissa työsuhteen päättäminen. On myös tärkeää seurata tilannetta varmistuakseen siitä, ettei kiusaaminen uusiudu.

Lopuksi työpaikkakiusaamisesta

Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisöön vaikuttava ongelma, johon työnantajien tulee suhtautua vakavasti ja johon puuttumiseen lainsäädäntö asettaa työnantajille selkeät velvollisuudet. On hyvä muistaa, että kiusaamiseen puuttuminen ei ole ainoastaan juridinen velvoite, vaan myös keskeinen tekijä työyhteisön hyvinvoinnin ja psykologisen turvallisuuden ylläpitämisessä.

Vaikka kaikissa tapauksissa ei todettaisi olevan kyse työturvallisuuslain mukaisesta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, on kiusatuksi joutuneen kokemus silti todellinen. Siksi kaikenlaiseen huonoon käytökseen on syytä puuttua ajoissa ja selkeästi.

Janita Päivämaa
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari