Viikon kysymys: Millä eri tavoin työnantaja voi antaa työntekijälle ravintoedun lounassaldona?

Olemme suunnitelleet työntekijöiden lounasruokailun tukemista järjestämällä sen saldoon perustuvalla maksuvälineellä. Millä eri tavoin edun voi järjestää?

Vastaus
Ravintoetu voidaan ensinnäkin antaa bruttopalkan päälle, jolloin työntekijän bruttopalkka nousee luontoisedun verotusarvon verran.

Toinen vaihtoehto on antaa ravintoetu osana bruttopalkkaa niin, ettei työntekijän kokonaispalkka nouse. Se tarkoittaa sitä, että ravintoedun verotusarvon verran vähennetään työntekijän bruttorahapalkasta, jolloin kokonaispalkka säilyy ennallaan. Jos työntekijän bruttorahapalkka olisi esimerkiksi 4 210 euroa ja kuukauden ravintoetu 210 euroa, bruttorahapalkasta vähennetään 210 euroa, eli työntekijän palkka olisi bruttorahapalkka 4 000 + ravintoetu 210 euroa, yhteensä 4 210 euroa.

Kolmas vaihtoehto on, että työntekijä maksaa osan ravintoedusta niin, että se vähennetään hänen nettopalkastaan tai että hän maksaa sen itse ravintoetusovelluksessa. Jos ravintoedun nimellisarvo on esimerkiksi 14 euroa, verotusarvo 10,50 euroa ja työntekijä maksaa itse esimerkiksi viisi euroa, veronalaiseksi luontoiseduksi jää 5,50 euroa.

Neljäs vaihtoehto on, että työntekijä maksaa itse ravintoedun verotusarvon verran, jolloin hänelle ei jää veronalaista luontoisetua.

Tämä voidaan hoitaa joko vähennyksenä nettopalkasta tai ravintoetusovelluksen kautta. Työnantajan täytyy joka tapauksessa ilmoittaa tulorekisteriin se, että ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa.

Mitä on Helsingin seudun kauppakamarin tarjoama neuvonta? >>

Kati Mattinen
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari