Artikkelikuva

Pikkujoulukausi alkaa – lakimies neuvoo

Pikkujoulukausi on alkanut. Tällä vuoden ehkä merkittävämmällä juhlalla voi olla oleellinen tehtävä työyhteisön yhteenkuuluvuuden ja positiivisen ilmapiirin kehittymisessä. Pikkujoulujuhliin liittyy usein myös alkoholi ja se voi rentouttaa ilmapiiriä joskus liikaakin: iloisessa juhlassa voi tulla sanottua tai tehtyä jotain sellaista, mitä katuu myöhemmin. Helsingin seudun kauppakamarin lakimiehet pystyvät ohjeistamaan myös vapaaehtoisiin työhön liittyviin tilaisuuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Otetaanpa esimerkiksi hieman raskas fiktiivinen tapahtuma, jossa työntekijä on muutaman ylimääräisen viinilasillisen jälkeen kajauttanut koko työyhteisölle: ”Minä lähden nyt, enkä palaa enää maanantaina – pitäkää tunkkinne!” Seuraavana aamuna samaisen työntekijän mielessä voi pyöriä epäilys, voiko hän vielä työpaikalle palata. Onko kajautettu sanoma otettu ehkä pätevänä irtisanoutumisena? Kuinka vahva merkitys huudahduksella on juridisesti?

– Irtisanoutumisesta ei toki ole kysymys, mutta hyvänkäytöksen vastaisesta toiminnasta kylläkin, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Joanna Ahokanto. Toki työnantajan tulee harkita, oliko työntekijä todella irtisanoutunut vai ei, Ahokanto tähdentää.

Sekä työnantajaa että työntekijää sitoo lojaliteettivelvoite. Työntekijän on käyttäydyttävä asiallisesti ja vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lojaliteettivelvoite on voimassa myös työajan ulkopuolella.

Jos työntekijä käyttäytyy pikkujoulujuhlissa epäasiallisesti toista työntekijää kohtaan, työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla velvollisuus puuttua asiaan siitä tiedon saatuaan.

– Pikkujoulujuhlat eivät yleensä ole varsinaista työaikaa. Ne ovat vapaaehtoisia työhön liittyviä tilaisuuksia, selventää Helsingin seudun kauppakamarin työsuhdelakimies Reetta Riihimäki. Siltä osin, kun työntekijä suorittaa pikkujouluissa työnantajan määräämiä työtehtäviä, voidaan työtehtävien hoitamiseen käytetty aika lukea kyseisen työntekijän työajaksi.

Entäpä jos pikkujoulujuhlaan mennessä tai sieltä kotiin palatessa tapahtuu onnettomuus, kaatuminen tai jokin muu vastaava.

– Työnantajan järjestämissä juhlissa tai matkalla niihin ja kotiin sieltä, sattunut tapaturma korvataan lähtökohtaisesti työtapaturmana, vaikka pikkujouluja ei järjestettäisi työpaikalla. Tämä perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin, Riihimäki ohjeistaa.

Edellä mainitut tilanteet ovat pikkujoulujuhlijoiden kannalta kiperiä, mutta hauskasta juhlastahan on kyse.

Kerrankin saa laittaa parhaat päälle, jos niin haluaa ja tavata työyhteisön jäseniä itse työtehtävien ulkopuolella.

– Mitä enemmän työyhteisön hyvinvointiin on panostettu, sitä varmemmin pikkujoulujuhlista muodostuu mukava ilta. Työyhteisön hyvinvointiin kannattaakin nähdä vaivaa kaikissa organisaatioissa, sanovat Ahokanto ja Riihimäki.

Terveessä ilmapiirissa on hyvä työskennellä, ja sen jäsenten kanssa on mukava tavata – vaikka pikkujoulujuhlissa.

Lue myös

Neuvontapalvelut: Lomakausi on jälleen alkamassa

Vuosiloman ansainta Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana enintään 30 päivää vuosilomaa ja siitä 24 ensimmäistä...

Neuvontapalvelut: Yleisiä väärinkäsityksiä vuosiloma-asioissa (päivitetty)

Lomakausi lähestyy kovaa vauhtia, ja nyt onkin sopiva aika muistuttaa muutamasta yleisestä vuosilomiin liittyvästä väärinkäsityksestä. Tämän luettuasi tiedät, miten toimia jatkossa oikein.

Myyntijohdon vastuu kasvaa – käytännön vinkkejä modernin myynnin johtamiseen

Olin puhumassa aiheesta vuoden 2023 Nordic Sales Enablement –tapahtumassa, jossa paikalla oli isojen suomalaisten yritysten...