Toimitusjohtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamari.

Toimitusjohtajalta: Euroopan kilpailukyky kaipaa korjaussarjaa

Euroopan unionin kilpailukykyä tulee vahvistaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että tämän vuosikymmenen aikana maailman talouskasvusta 90 prosenttia luodaan Euroopan ulkopuolella. Esityksiä sisämarkkinoiden vahvistamiseksi on tehty. Toimia tarvitaan heti, kirjoittaa Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen.

EU on jäänyt kasvussa pahasti USA:sta Kiinasta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että tämän vuosikymmenen aikana maailman talouskasvusta 90 prosenttia luodaan Euroopan ulkopuolella.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen linjasi heinäkuussa näkemyksiään vahvemman ja vauraamman Euroopan rakentamiseksi uuden komission alkavalla kaudella. Tärkeimpiä aloitteita kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat puhtaan teollisuuden ohjelma ja innovaatiorahasto. Puhtaan teollisuuden ohjelmalla edistetään teollisuuden kasvua ja irtautumista hiilestä. Eurooppalainen kilpailukykyrahasto puolestaan tukee innovaatioita ja hillitsee jäsenvaltioiden välistä valtiontukikilpailua.

Yritysten menestyminen maailmanmarkkinoilla on kasvun kannalta olennaisen tärkeää. Euroopan unionissa 38 miljoonan ihmisen työpaikka – viidennes kaikista työpaikoista – on riippuvainen viennistä unionin ulkopuolelle. EU:lla on yli 40 etuuskohteluun perustuvaa kauppasopimusta, joilla on luotu pitkäaikaisia kumppanuuksia noin 80 maan kanssa. Euroopan unioni on maailman toiseksi suurin tavaran viejä Kiinan jälkeen ja kolmanneksi suurin tuoja Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Lisäksi EU on ykkössijalla palvelukaupassa. Kauppaa kolmansien maiden kanssa pitää edistää yhä vahvemmin.

Keväällä julkaistiin EU sisämarkkinoiden kehittämistä koskeva raportti Much more than a market. Raportista vastasi EU:n selvityshenkilönä toiminut Italian entinen pääministeri Enrico Letta. Euroopan unionin tähänastisen menestyksen mahdollistajana on ollut tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus. Sisämarkkinat ovat edelleen kasvun ja vaurauden kivijalka mutta kaipaavat Lettan raportin mukaan uudistuksia. Turvautuminen kansallisiin tukiin heikentäisi sisämarkkinoiden toimintaa ja yritysten menestymistä globaalissa kilpailussa.

EU:n sisämarkkinat ovat maailman suurin esteetön kauppa-alue, johon kuuluu lähes 450 miljoonaa asukasta. Eurooppalainen väestö pienenee ja ikääntyy. Vuonna 1993 EU:n ja USA:n talousalueet olivat melko samankokoisia. Bruttokansantuote asukasta kohti kasvoi kuitenkin vuosina 1993–2022 USA:ssa lähes 60 prosenttia, kun kasvu Euroopassa oli alle 30 prosenttia.

Lettan raportin ratkaisut ovat aktiivinen teollisuuspolitiikka sisämarkkinoiden laajentaminen koskemaan rahoitusalaa, sähköistä viestintää ja energiaa. Uudeksi viidenneksi vapaudeksi Letta ehdottaa tutkimuksen, innovaation ja koulutuksen kehittämistä sisämarkkinoilla.

Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin raportti The future of European Competitiveness julkaistiin syyskuun alussa. Raportin mukaan unioni tarvitsee puolustukseen, ilmastotavoitteiden toteuttamiseen ja teknologisen kilpailukyvyn parantamiseen huimat 800 miljardia euroa, jotka olisi raportin mukaan tarkoitus rahoittaa osittain EU:n yhteisellä velalla. Myös Draghin raportissa suositetaan lisätoimenpiteinä sääntelyn keventämistä ja sisämarkkinoiden esteiden poistamista.

Aivan lähiaikoina nähdään, miten von der Leyenin aikaisemmat linjaukset sekä Lettan ja Draghin raporttien sisältö muuntuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi parhaillaan valmisteltavassa komission työohjelmassa ja minkä vastaanoton toimenpide-ehdotukset saavat jäsenvaltioissa.

Jotta Eurooppa olisi vahvempi ja vauraampi, Euroopan unionin on oltava alueen yrityksille vahva alusta ponnistaa maailmanmarkkinoille ja samalla markkina-alue, joka houkuttelee kansainvälisiä investointeja ja osaajia. EU:n kilpailukykytavoitteiden saavuttaminen tulevalla kaudella on erittäin tärkeää. Se auttaa myös Suomea kestävälle kasvu-uralle.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
X (twitter): Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen

Lue myös

Toimitusjohtajalta: Suomi jälleen koulutuksen mahtimaaksi

Suomen loistava Pisa-tulevaisuus uhkaa kuitenkin jäädä historiaan. Pisa-tulokset ovat heikentyneet jo pitkään. Suomi kuului kärkikastiin OECD:n vuodesta...

Toimitusjohtajalta: Poliittiset lakot ovat lisänneet epävarmuutta Helsingin seudun yrityksissä

Vaikka poliittiset lakot ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin teollisuuteen ja logistiikan alaan,...

Toimitusjohtajalta: Espoo kuuluu Euroopan tärkeimpiin innovaatiopääkaupunkeihin

Espoo ylsi joulukuun alussa Euroopan innovaatiopääkaupunkikilpailun kakkossijalle. Espoo hätyytteli kilpailun kärkisijoja jo vuosina 2019 ja 2020. Lämpimät onnittelut Espooseen!