Teksti
Lahtinen Markku
Vaikuttamistyön johtaja / (CAO) Chief Advocacy Officer
Valtatie 25:n kunto ei vastaa sen alueellista, valtakunnallista eikä kansainvälistä merkitystä. Tien turvallisuudessa, sujuvuudessa ja laadussa on merkittäviä puutteita, käy ilmi alueen Kauppakamarien ja kuntien tekemästä selvityksestä. Kokosimme selvityksen pohjalta alle perusteluita sille, miksi tien kunnostamiseen tulisi panostaa.
- Alueen yritysten kasvu lisää tienkäyttäjien määrää
Hangon sataman ja Mäntsälän välisellä Uudenmaan kehäväylällä sijaitsee paljon valtakunnallisestikin merkittäviä logistiikkakeskuksia, ja alueelle on suunnitteilla merkittäviä uusia investointeja (yli seitsemän miljardin euron arvosta). Tämän vuoksi nykyiselläänkin ylikuormitetun tien liikennemäärät kasvavat entisestään.
- Valtatie 25 ei ole riittävän turvallinen
Selvityksen mukaan tien yleinen sujuvuus ja turvallisuus kaipaavat kiireellistä kehittämistä. Pääosin 1960–1970-luvuilla rakennetun tien ongelmiksi on tunnistettu esimerkiksi runsaat nopeusrajoitusten vaihtelut, liian kapeat tiet ja pientareet, vajavainen kaistamäärä, tien huono kunto sekä vaaralliset liittymät. Ne ovat yhdessä johtaneet siihen, että tiellä tapahtui vuosien 2019–2023 aikana 96 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Tie onkin tilastojen valossa yksi Suomen vaarallisimpia.
- Tie on huoltovarmuuden kannalta tärkeä väylä
Valtatie 25:lla on keskeinen rooli koko Suomen huoltovarmuuden kannalta. Se on merkittävä tavaraliikenteen väylä erityisesti Hangon sataman – Suomen toiseksi suurimman kappaletavaran tuontisataman – ja muun Suomen välillä. Tie on myös vaihtoehtoinen yhteys viennille ja tuonnille, mikäli Helsingin satama on poissa käytöstä.
- Valtatie 25 on yhteys pääkaupunkiseudulle
Yrityskyselyyn vastanneista noin 70 prosenttia pitää valtatie 25:ta tärkeänä yhteytenä Helsingin seudun suuntaan. Valtatien 25 sujuvoittamisella voitaisiin myös vähentää pääkaupunkiseudun kehäväylien ruuhkautuneisuutta ja turvata saavutettavuus poikkeustilanteissa.
- Tie liittyy laajempiin kokonaisuuksiin
Tien rooli ja kehittämistarpeet vastaavat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman päätavoitteita, joita ovat kestävyys, turvallisuus ja toimivuus. Etelä-Suomea koskevia alueellisia painotuksia suunnitelmassa ovat muun muassa kansainvälisten kuljetusketjujen ennakoitavuus ja huoltovarmuus, jonka takaamisessa nostetaan esiin satamien rooli.
Lisäksi EU:n TEN-T-asetuksen uudistamisen myötä Valtatie 25 kuuluu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, jonka tavoitteena on ”edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista jäsenmaasta toiseen mahdollisimman saumattomasti”, ja jota koskee tiukat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. TEN-T-verkko-statuksen ansiosta tien kehittämiseen on myös haettavissa EU-rahoitusta.
Valtion tämänhetkisen vaikean taloustilanteen huomioiden kaikki rahoitusinstrumentit kannattaa pyrkiä hyödyntämään, jotta tie saataisiin tehokkaasti turvalliseen ja sujuvaan käyttöön, joka tukee alueen kasvavan elinkeinoelämän edellytyksiä.
Valtatie 25, Uudenmaan kehäväylä -selvityksen ovat julkaisseet Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Länsi-Uudenmaan kauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari sekä Hangon, Raaseporin, Lohjan, Vihdin, Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kunnat 26.11.2024. Työn on toteuttanut Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö.