Afrikka – tulevaisuuden manner

Afrikka on maailman toiseksi suurin manner ja siellä on 1,2 miljardia asukasta. Väestön kasvu on erittäin nopeaa. Afrikan lasten ja nuorten määrän arvioidaan nousevan miljardiin vuoteen 2050 mennessä, jolloin 40 prosenttia kaikista maailman alaikäisistä asuu Afrikassa. Koko väestön ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Afrikan kehityspankin mukaan Afrikan bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 4 prosenttia vuonna 2019 ja 4,1 prosenttia vuonna 2020. Vuoden 2019 näkymät osoittavat, että alueilla, joissa teollisuus johtaa kasvua, makrotalous ja työllisyys paranevat muita alueita nopeimmin. Afrikka modernisoituu ja kaupungistuu. Väestön keskimääräinen koulutus- ja elintaso nousevat. Keskiluokka kasvaa ja vaurastuu.

Taloudet kasvavat eri tahtia

Afrikan talouskasvua ohjaa Itä-Afrikka, joka on ollut nopeimmin kasvava alue viiden vuoden ajan. Etiopia, Kenia, Ruanda ja Tansania ovat kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukossa vuon-na 2019 Afrikan kehityspankin mukaan. Egypti on Nigerian ja Etelä-Afrikan jälkeen suurin mantereen talous. Egyptin ennustetaan kasvavan 5,5 prosenttia vuonna 2019 hallituksen tekemien ja investointeja houkuttelevien rakeenteellisten muutosten ansiosta. Etelä-Afrikan vaimea kasvu on seurausta heikosta tuotannon kasvusta, joka vaikuttaa naapurimaihin.

Länsi-Afrikan näkymät on kohentuneet, vaikka raaka-aineiden hintojen kehitys maailmanmarkkinoilla ja turvallisuuteen liittyvät tekijät joissain maissa aiheuttavat huolta kasvavista riskeistä.

Talouden monipuolistaminen ja modernisointi – avain menestykseen

Lentoyhteydet ovat parantuneet matkailun kasvaessa. Teknologinen kehitys on tuonut Afrikkaan mobiiliteknologiabuumin. Investointeja kaivataan teollisuuteen, matkailuun ja maatalouteen. Afrikan maiden menestys riippuu paljolti siitä, miten hyvin ne pystyvät modernisoimaan ja monipuolistamaan talouttaan. Infrastruktuurin parantaminen, julkisen talouden kehittäminen ja rakenteellisten uudistusten tekeminen edistäisivät talouden kehittymistä.

Työttömyyden hoito, korruption kitkeminen, ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat ja köyhyyden vähentäminen vaativat nekin paljon Afrikan maiden johtajilta.

Miltei kaikki Afrikan maat ovat allekirjoittaneet Afrikan mantereen vapaakauppasopimuksen eli AfCFTA:n. Yhteisten sisämarkkinoiden kehittämisen lisäksi Afrikan valtiot ovat sopineet mantereen sisäisestä vapaan liikkuvuuden protokollasta.

Afrikan markkinoilla on paljon tilaa suomalaisille yrityksille

Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Afrikan osuus Suomen tavaraviennistä on vain 2,4 prosenttia (1-3/2019). Suomen tavaravienti Afrikan maihin kääntyi vuoden 2019 tammi-maaliskuussa 27 prosentin laskuun. Vastaavana aikana tuonti oli 44 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Suomi vie Afrikan maihin erityisesti metsäteollisuuden tuotteita.

Niiden arvo oli noin puolet koko Afrikan viennin arvosta. Puutavaraa viedään pääasiassa Egyptiin, paperia ja pahvia erityisesti Etelä-Afrikkaan, Egyptiin ja Marokkoon. Öljyjalosteiden kohdalla Marokko oli suurin ostaja.

Suomalaiselle, energiaan, maatalouteen, koulutukseen, kiertotalouteen ja puhtaaseen veteen liittyvälle osaamiselle on tarjolla useita liiketoimintamahdollisuuksia. Hyvän yhteistyökumppanin löytäminen, verkostojen luominen ja huolellinen kotiläksyjen tekeminen edesauttavat yritysten menestymistä laajoilla Afrikan markkinoilla.