Eckerö Linen Taru Keronen: Rajoitustoimista luovuttava asteittain ja hallitusti

Helsingin matkustajasatamissa on ollut viime viikot hiljaista, kun vapaa-ajan matkustuksen ohella myös työmatkaliikenne Suomen ja Viron välillä keskeytettiin hallituksen päätöksellä. Vain ulkomaankaupalle elintärkeää rahtiliikennettä on pidetty koronakriisin aikana yllä muutamalla aluksella, joiden operointikuluja Huoltovarmuuskeskus on tukenut.

– Varustamoilla on nyt kassakriisi ja iso huoli tulevaisuudessa. Osittain tuettu rahtiliikenne ei missään suhteessa vastaa normaaliajan liiketoimintaa, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen kuvailee toimialan tilannetta.

Maan hallitus päätti maanantaina sallia jälleen työmatkaliikenteen pysyvissä työsuhteissa ja toimeksiannoissa Schengenin sisärajoilla. Matkustajaliikenteen paluu normaaliin kestää kuitenkin pitkään, sillä vapaa-ajan matkustamista ei edelleenkään suositella.

Suora tuki nyt välttämätöntä

Muiden alan yritysten tavoin Eckerö Line on käyttänyt 90 päivän lomautusmahdollisuutta ja lomauttanut noin 70 prosenttia henkilökunnastaan.

– Onneksi emme ole vielä joutuneet irtisanomaan. Toivottavasti tähän ei tarvitsisi mennäkään. Arvioimme toukokuussa, miten jatkamme tästä eteenpäin. Hallituksen exit-strategialla on tässä iso merkityksensä.

Kerosen mielestä suoraa ja nopeaa julkista tukea tarvitsevat nyt kaikki yritykset, joiden toimintaa on viranomaisten toimesta rajoitettu tai liiketoiminnan harjoittaminen on jopa kielletty. Tuen määrä voisi olla suhteutettu liikevaihtoon.

– Samassa liemessä ovat esimerkiksi matkailuala, ravintolat ja tapahtumien järjestäjät.
Keronen muistuttaa kuitenkin, että valtion tuella ei pitkälle pötkitä.

– Liiketoiminta on saatava asteittain käyntiin käsi kädessä turvallisuuden kanssa. Eri toimialoille on luotava uusia käytäntöjä, joilla huolehditaan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta.

Suojamaskit helpottavat paluuta arkeen

Suomesta ja Suomeen liikennöivät varustamot ovat laatineet yhdessä toimenpideohjelman, jolla matkustajaliikenteen turvallisuus varmistetaan jatkossa. Kerosen mielestä yksi asia nousee ylitse muiden ja se on suojavarusteiden käytön vakiintuminen osaksi päivittäistä liikkumista ja kanssakäyntiä.

– Kasvomaskien käyttö tulisi ottaa tavaksi sellaisissa paikoissa, joissa joudutaan väkisinkin kohtaamaan ja olemaan lähellä muita ihmisiä. Esimerkiksi laivaan menot ja poistumiset ovat tällaisia.

Keronen huomauttaa, että yhteiskunnassa on paljon toimintoja ja tehtäviä, joita ei voi tehdä etänä. Niitä ei saada käyntiin, ellei ihmisiä suojata koronavirukselta.

– Uskon suomalaisten olevan valmiita käyttämään suojamia, jos niitä vain olisi saatavilla.

Kerosen mielestä matkustusrajoituksia maan rajojen yli on lähdettävä purkamaan asteittain tilanteen heti niin salliessa. Välttämättömän työmatkaliikenteen vapauttaminen on tässä ensimmäinen luonteva askel.

– Saamme asiakasyrityksiltä paljon palautetta, jonka mukaan esimerkiksi asiantuntijoiden on välttämätöntä päästä jälleen maailmalle. Myös Suomessa moni ala on riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta.

Kerosen mielestä seuraava askel voisi sitten olla, että Euroopan sisärajoille luotaisiin turvallisia matkustuskäytäviä, sillä epidemia ei ole iskenyt kaikkiin maihin yhtä voimallisesti. – Esimerkiksi Baltian maat ovat Suomen tavoin hoitaneet asiat varsin ryhdikkäästi.