EU suuntaa kohti kestävää kasvua

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen mukaan Brexit ja koronapandemia ovat lisänneet merkittävästi EU-neuvottelujen vaikeuskertoimia.

Eurooppa-neuvosto on kuitenkin päässyt sopuun EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) ja elpymispaketista (Next Generation EU) heinäkuussa 2020. EU:n yhtenäisyyden kannalta elpymispaketilla on iso merkitys.

• Vaikka alustava sopu monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymispaketin osalta on löydetty, niissä on ajauduttu viime päivinä hankaukseen. Unkari ja Puola ovat riitauttaneet rahoituskehyksen ja elpymispaketin, koska EU-maissa halutaan vahvistaa oikeusvaltiota ja mahdollistaa jatkossa EU-rahojen ohjaaminen pois sellaisilta hallituksilta, jotka eivät sitoudu oikeusvaltioperiaatteisiin, Virkkunen sanoo.

Oikeusvaltion edistäminen on ollut Suomelle tärkeä asia.

EU:n tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, pystytäänkö EU:ssa puuttumaan, jos jäsenvaltiot liukuvat autoritäärisiin suuntiin, pois demokraattisista arvoista. Virkkunen arvioi, että erityisesti Puolassa ja Unkarissa oikeusvaltiokehitys on ollut huolestuttavaa jo pitkään. EU-parlamentti äänestänee oikeusvaltioasetuksesta joulukuun täysistunnossa.

Elpymispaketti Next Generation EU -elpymisrahoitus ottaa nyt ensimmäistä kertaa lainaa EU:n budjettia vastaan. Suurin osa paketista osoitetaan komission jakoperusteiden mukaisesti rahaa kriisistä eniten kärsineille maille ja aloille. Edellytyksenä on, että elpymistoimet toteuttavat vihreää ja digitaalista siirtymää.

• Elpymispaketista 390 miljardia jaetaan jäsenmaille avustuksina ja 360 miljardia lainoina. Koronapandemian taloudellinen vahinko nähdään uhkana, johon vastaamiseen tarvitaan eurooppalaista yhteisvastuuta, Virkkunen kertoo.

Paketti on kertaluontoinen: rahat jaetaan vuosina 2021–2023 ja lainan takaisinmaksu hoidetaan vuosina 2028–2058. Virkkusen mukaan paketti maksetaan takaisin EU:n budjetin kautta. Budjettiin aletaankin nyt kerätä varoja, muun muassa muovi- ja jätemaksuilla. Myös päästökauppaa suunnitellaan laajennettavaksi siten, että siitä kertyisi rahoitusta.

• On tärkeää, että Suomi ohjaisi tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen riittävästi tukirahaa, Virkkunen painottaa.

EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi on sovittu 1 074,3 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Kehyksen kokonaismenoista 30 prosenttia osoitetaan ilmastotoimiin ja vuositasolla 7.5–10 prosenttia kohdistetaan biodiversiteetin suojeluun. Muutoin rahoituskehyksen rakenne noudattaa perinteistä kaavaa: maatalous ja koheesiovarat ovat kehyksen suurimmat menoerät.

Vihreän kehityksen ohjelma Green Deal pyrkii kunnianhimoisesti kohti ilmastoneutraaliutta. Tavoitteena on, että EU olisi ensimmäinen ilmastoneutraali talousalue vuoteen 2050 mennessä – ei vain EU:n osalta vaan myös kaikkien jäsenvaltioiden osalta.

Virkkunen arvioi, että Suomessa kaikki teollisuuden alat ovat olleet erittäin sitoutuneita hiilineutraalisuustavoitteisiin. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä.

• Hiilineutraalisuustavoitteisiin tarvitaan niin EU:n kuin Suomenkin tasolla pitkäjänteisyyttä, jotta yritykset tietävät mihin kannattaa investoida. Tavoitteissa on kunnianhimoa, mutta kestävä kasvu on mahdollista, Virkkunen korostaa.