Euroelvytyksestä uutta kasvua ja kumppanuuksia

Olisiko EU-elvytyksestä myös vientimarkkinoiden virkistäjäksi ja uusien ovien avaajaksi suomalaisyrityksille? Tätä pohdittiin tiistaina (15.6.) Helsingin seudun kauppakamarin webinaarissa ja viestiksi tiivistyi yksimielisesti kyllä.

Onnistuminen kuitenkin edellyttää yrityksiltä osaamista, nopeutta ja yhteistyökykyä, mikäli mielii mukaan itselle sopiviin konsortioihin ja verkostoihin. Yksin näihin elvytyshankkeisiin on vaikea päästä mukaan, sillä muun muassa vihreään siirtymään ja digitalisaatioon hankekokonaisuudet ovat isoja ja vaativat monipuolista osaamista.

– Ensimmäisiä yrityshankkeita lähtee liikkeelle jo ensi syksynä. Ne liittyvät mm. vetytalouteen, teollisuuden prosesseihin ja niiden digitalisointiin sekä sähköistyvään liikenteeseen ja logistiikkaan, kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen vinkkasi.

Ankkurimaissa riittää nyt vientisaumoja

Mihin EU:n vientimarkkinoilla kannattaisi sitten suunnata?

Saksassa vuodesta 1995 lähtien asunut ja Euroopan taloutta muun muassa Kauppalehden ja MTV:n kirjeenvaihtajana seurannut Tapio Nurminen työntäisi kenkää etenkin EU:n ankkurimaiden Saksan ja Ranskan markkinoille. Molemmat panostavat lähivuosina vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.

– Saksa on näissä molemmissa jäljessä ja varsinkin digitalisaatiossa suomalaisyrityksillä on mahdollisuuksia saada tilauksia ja töitä. Vihreässä siirtymässä vety on Saksassa keskeinen kehitysalue, jota kannattaa seurata, Nurminen opasti.

Molemmissa maissa satsataan vahvasti myös päästöttömämpään liikenteeseen ja autoteollisuuden sähköistämiseen.

– Sinne kannattaa nyt panostaa ja hakea itselle sopivia kumppaneita, kokenut taloustoimittaja tähdensi.

Silmä tarkkana kilpailutuksissa

Nurminen ei unohtaisi myöskään Italiaa, jonka todella massiivinen elvytysohjelma sisältää edellä mainittujen lisäksi muun muassa raideliikenneteknologiaa, isoja infrainvestointeja sekä koulutusta.

– Koulutussektorilla suomalaisilla on varmasti paljon annettavaa, vaikka Pisa-tuloksemme ovatkin olleet viime vuosina hieman laskussa, hän totesi.

EU-hankkeissa hän kannusti suomalaisia seuraamaan isojen jäsenmaiden rahankäyttöä ja kilpailutusten aitoutta.

– Riskinä on, että iso osa hankinnoista ja investoinneista menee lopulta sikäläisille yrityksille. Etenkin eteläinen Italia voi olla tässä ihan oma lukunsa, Nurminen huomautti.

Oman lisävärinsä EU-alueelle tuovat syksyn vaalit. Saksassa valta voi vaihtua liittopäivävaaleissa, Ranska puolestaan päättää seuraavasta presidentistä.

– Molempia vaaleja kannattaa seurata suomalaisyrityksissä varsin tarkasti.

Katse myös globaaleille vientimarkkinoille

Kolmessa maassa toimivan Punda Globalin perustaja, toimitusjohtaja ja satojen yritysten strategiaprosesseissa mukana ollut Riikka Hackselius-Fonsén, kannusti hänkin suomalaisia uusiin vientiavauksiin. Katse pitäisi kuitenkin suunnata myös EU:n ulkopuolelle.

– Jos käytämme nämä EU-tuet vain sisämarkkinoihin, se ei meitä paljoa auta. Tärkeämpää olisi miettiä, miten näillä euroilla vivutetaan vientimarkkinoilta neljänneksen kasvu. Siksi pitää miettiä myös globaaleja markkinoita, Hackselius-Fonsén huomautti.

Hänen listallaan potentiaalisia kasvualoja ovat muun muassa uusiutuva energia, logistiikka ja siihen liittyvä teknologia, lentokone- ja autoteollisuus sekä biopolttoaineet.

– Näillä aloilla kasvu on tulevina vuosina keskimääräistä kovempaa ja siksi niihin liittyviin verkostoihin ja ekosysteemeihin kannattaa lähteä mukaan. Lisäksi tarvitaan rohkeutta kansainvälistyä, Hackselius-Fonstén opasti.

Samalla hän tähdensi viennin olevan lopulta koko Suomen tulevaisuuden turvaaja. Tällä hetkellä olemme Pohjoismaiden heikoin vientimaa.

– Jos pystyisimme kirimään viennissä esimerkiksi Tanskan tasolle, se tarkoittaisi Suomelle noin 12 miljardin euron lisätuloja.

Yhteistyöllä isompia siivuja

Suomalaisyritysten kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen erikoistuneen konsulttiyritys Proof Advisoryn toimitusjohtaja Lassi Kurkijärvi korosti hänkin yhteistyön ja verkottumisen voimaa. Täällä kotimaassa isoksi mielletty yritys on usein kansainvälisesti vielä kärpässarjaa.

– Olemme kiistatta hyviä ja taitavia, mutta joudumme usein pelaamaan kokeneita jättiläisiä vastaan. Siksi kilpailijoiden kanssa pitää lyödä myös yhteistyön kättä, rakentaa konsortioita ja lähteä maailmalle kimpassa, hän totesi.

Brexitin myötä suomalaisyrityksissä pitäisi herätä miettimään myös sitä, tunnemmeko lopulta riittävästi esimerkiksi Saksan, Ranskan, Espanjan tai Italian kieltä, kulttuuria ja toimintatapoja.

– Tähän tarvitaan ulkomaisia osaajia, jotka samalla muuttavat myös organisaation omaa kulttuuria – jopa työkieltä. Viime kädessä menestys on kiinni osaavista ihmisistä, Kurkijärvi painotti.

Katso Yritysten mahdollisuudet Euroopassa elvytyksen vanavedessä -tallenne.