Finnlinesin Staffan Herlin: Suomen kriisivalmius kaipaa kehittämistä

Koronaepidemian aiheuttamista volyymimuutoksista huolimatta Finnlinesin liikenne on pyritty pitämään mahdollisimman normaalina, sillä elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden kuljetus maasta toiseen on välttämätöntä poikkeustilanteissakin.

– Toimitamme rahtia hyvin laajalla kirjolla, joten huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan ylläpitämisessä meillä on varsin mittava rooli, Finnlinesin kaupallinen johtaja Staffan Herlin sanoo.

Rahtimäärien muutoksissa on ollut isoja eroja eri tuoteryhmien ja satamien välillä, mutta keskimäärin volyymi on pudonnut kriisin aikana 10–20 prosenttia normaalista.

– Toukokuussa määrät ovat kääntyneet jälleen hienoiseen kasvuun. Se kertoo kulutuksen elpymisestä.

Rahdin ohella Finnlines kuljettaa laivoissaan myös matkustajia. Kesän matkustajaliikenne on kuitenkin vielä kysymysmerkki.

– Myöskään Suomen viennin kehityksestä on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Toistaiseksi koronakriisin vaikutukset siihen ovat olleet vielä kohtuullisen vähäiset, mutta vasta syksyllä näemme todellisen tilanteen.

Määräysten toimeenpanoa parannettava

Finnlines ei ole saanut toistaiseksi Huoltovarmuuskeskuksen tukea, jota on myönnetty matkustajalauttojen operointiin koronakriisin aikana.

– Matkustajamäärien romahdus oli massiivinen, ja tukiprosessi tältä osin oli kiitettävän ripeä. Tuki oli tosin ylimitoitettu, mutta toisaalta päätöksiä oli tehtävä nopeasti ilman selvää näkymää tulevasta. Mäkihyppytermein voi sanoa, että pituutta tuli, mutta tyylipisteissä oli toivomisen varaa.

Finnlines tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta huoltovarmuudelle tärkeät toiminnot on saatu pidettyä koko ajan käynnissä.

Varustamojen näkökulmasta ulkomaanliikennettä ja rajamuodollisuuksia koskevat määräykset ja ohjeistukset ovat olleet kuitenkin osin sekavia. Herlinin mukaan näyttäisi siltä, että hallinnonalojen kesken on tulkintaristiriitoja.

– Koronakriisin keskeinen opetus on, että poliitikkojen ja viranomaisten välistä yhteistyötä on parannettava. Tarvitaan myös entistä parempaa koordinaatiota viranomaisten kesken.

Herlinin mielestä Suomessa ollaan kohtalaisen vastuuntuntoisia ja osataan toimia oikein myös kriisitilanteissa.
– Kriisivalmiutta on kuitenkin pidettävä yllä, sitä pitää kehittää ja harjoitella, jotta seuraavassa kriisissä osataan toimia entistä paremmin. Kaikkeen on varauduttava, sillä seuraava kriisi voi olla tyystin erilainen kuin koronapandemia.