Helsingin seudun kauppakamarin ehdotukset hallituksen puoliväliriiheen

Helsingin seutu on Suomen talouden veturi, jossa asuu yli 30 prosenttia maan väestöstä ja jonka osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 39 prosenttia. Alueen talouskasvu perustuu kansainväliseen kilpailukykyyn, investointeihin ja innovaatioihin. Uudenmaan väkiluku kasvaa edelleen, ja vuonna 2040 sen osuuden ennustetaan olevan 32 prosenttia koko maan väestöstä.

Helsingin seudun väestönkasvu perustuu pääosin vieraskielisen väestön maahanmuuttoon, mikä korostaa kotouttamisen ja työperäisen maahanmuuton kehittämisen tarvetta. Samalla alue kärsii korkeakoulujen aloituspaikkojen riittämättömyydestä, mikä vaikeuttaa osaavan työvoiman saatavuutta. Esimerkiksi vuonna 2023 Uudenmaan osuus 19-vuotiaiden ikäluokasta oli 31 prosenttia, mutta korkeakoulujen aloituspaikoista vain 26 prosenttia.

Tämä ei näy EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen jaossa, sillä Uudenmaan osuus on vain noin viisi euroa asukasta kohden.

Uusimaa on Suomen suurin TKI-keskittymä, jossa käytetään noin puolet koko maan TKI-menoista. Vuonna 2023 maakunnan TKI-menot nousivat 4,2 miljardiin euroon, kasvua oli 329 miljoonaa euroa. Yrityssektorin osuus menoista oli 70 prosenttia.

Suomen TKI-menot olivat noin kolme prosenttia BKT:sta vuonna 2023, mutta tavoite on nostaa ne neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Uudenmaan kasvukeskuksiin kasaantuvat myös yhteiskunnalliset haasteet, kuten pitkäaikaistyöttömyys ja segregaatio. Tämä ei näy EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen jaossa, sillä Uudenmaan osuus on vain noin viisi euroa asukasta kohden, kun esimerkiksi Lapissa se on noin 148 euroa asukasta kohden. 

Helsingin seudun kauppakamarin ratkaisuehdotukset hallituksen puoliväliriiheen 2025.

Lue lisää tästä