Lausunto: Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman (ilme) 2024–2029 luonnos

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on pyytänyt Kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmaksi 2024–2029.

Kauppakamari esittää lausuntonaan seuraavaa:

1. Yleistä Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma toteuttaa kaupunkistrategian 2021–2025 tavoitetta parantaa helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä sekä panostaa kaupunkiympäristön laatuun ja viihtyisyyteen. Suunnitelman visiona on, että vuonna 2040 Helsingin ilmanlaatu ja ääniympäristö ovat erinomaisia.

Suunnitelman mukaan Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja se on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. Liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly sekä puun pienpolton päästöt aiheuttavat kuitenkin edelleen haittaa ihmisten terveydelle ja viihtyisyydelle. Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2022 uuden ilmanlaatudirektiiviehdotuksen. Sen mukaan EU:n sitovat raja-arvot ilmansaasteiden pitoisuuksille kiristyisivät merkittävästi vuonna 2030.

Melu heikentää ympäristön laatua Helsingissä laajasti. Melualueella asuvien osuus on viime vuosikymmenen aikana hieman noussut.

Ilmanlaadun parantaminen ja ympäristömelun torjuminen ovat tärkeitä tavoitteita, joiden toteuttamiseen yritystenkin on aktiivisesti pyrittävä. Kaupunki ei voi saavuttaa tavoitteita vain omilla toimenpiteillään, vaan tarvitsee siihen kaupunkilaisten ja yritysten panosta. Lähtökohtana tulee olla rakentava yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken. Valitettavasti yritysnäkökulma on kokonaan unohdettu suunnitelman valmisteluprosessissa.

Ilmanlaatua ja melua koskevia päätöksiä tehdään niin kansainvälisellä, kansallisella, seudullisella kuin kuntatasollakin. Yritysten kannalta on tärkeää, että niiden toimintaympäristö on mahdollisimman vakaa ja ennustettava. Tähän kaupunki voi myötävaikuttaa toimimalla avoimesti, johdonmukaisesti ja yhteistyötä tehden. Yrityksille ja asukkaille on myös annettava riittävästi aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin, jotka voivat olla taloudellisesti hyvin merkittäviäkin.

Elinkeinoelämän kilpailukyvyn näkökulmasta on tärkeää, että ilmanlaadun ja meluympäristön parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja kohtuullisia – todellista tarvetta ankarampia ja ylimitoitettuja vaatimuksia on vältettävä. Kilpailukyvylle on niin ikään vahingollista, mikäli yrityksiä koskevat velvoitteet vaihtelevat sijaintipaikasta riippuen.

Koska ilmanlaatua ja ympäristömelua koskevia ongelmia on muissakin seudun kunnissa, olisi syytä laatia seudun yhteinen ilmansuojelua ja meluntorjuntaa koskeva suunnitelma. Näin luotaisiin kaikkia seudun kuntia koskevat yhdenmukaiset käytännöt ja varmistettaisiin se, että yrityksiä kohdellaan yhdenmukaisesti sijaintipaikasta riippumatta.

2. Ehdotetut toimenpiteet ja yritysvaikutukset

Suunnitelman mukaan ilmanlaatua ja ääniympäristöä heikentää kaupungissa ensisijaisesti liikenne. Haasteet lisääntyvät tulevaisuudessa kaupunkirakenteen tiivistyessä, kun uutta asutusta tulee lisää vilkkaiden väylien varsille. Ilmansaastepitoisuuksiin ja melutilanteeseen vaikuttavat erityisesti liikennemäärät ja ajonopeus. Pakokaasupäästöt ovat vähentyneet vuosien varrella, mutta katupöly tulee heikentämään hengitysilmaa jatkossakin. Suunnitelmassa on 10 ilmanlaatua ja meluympäristöä parantavaa tavoitetta, joiden saavuttamiseksi on määritelty 38 toimenpidettä.

Kauppakamari pitää asetettuja tavoitteita hyvinä.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty useita yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä, kuten yhteistyö valtion kanssa nopeusrajoitusten laskemiseksi, nastarengasmaksujen käyttöönoton edistäminen, satama-alueen raskaan liikenteen ja työkoneiden päästöjen vähentäminen sekä pölyn- ja meluntorjunnan tehostaminen työmailla.

Jostain syystä toimenpiteiden yritysvaikutuksia ei ole kuitenkaan arvioitu millään tavalla. Ainoastaan ilmanlaatu- ja meluvaikutukset sekä toimenpiteiden toteutettavuus on arvioitu. Kauppakamari vaatii, että yritysvaikutusten arviointi tehdään pikimmiten ennen suunnitelman jatkokäsittelyä. Kauppakamari on jo aiemmin huomauttanut yritysvaikutusten arvioinnin puuttumisesta kaupungin ympäristöpalvelulle ilmansuojelusta ja meluntorjunnasta antamissaan lausunnoissa vuosina 2016 ja 2018.

Kauppakamari pitää tärkeänä viranomaisten ja yritysten välistä vuorovaikutusta suunnitelmien valmisteluvaiheessa. Yhteistyö mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tekee valmistelusta monipuolisempaa, sitouttaa yrityksiä sekä edesauttaa kaikkein tehokkaimpien ja tarkoituksenmukaisimpien toimenpiteiden käyttöönottoa.

Kuten suunnitelmassa todetaan, merkittävin toimi ilmanlaatu- ja meluhaittojen ennaltaehkäisyssä on huomioida haitat mahdollisimman hyvin jo maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen tarkoittaa käytännössä yhä useammin olemassa oleville melualueille rakentamista. Samalla tulee kuitenkin huolehtia alueella ennestään sijaitsevan elinkeinotoiminnan edellytysten turvaamisesta siten, ettei syntyisi tarpeetonta vastakkainasettelua yritysten ja asutuksen välille.

Kauppakamari kannattaa kaupunkirakenteen tiivistämistä, jolla muun muassa luodaan edellytyksiä kasvavan kaupungin asuntotuotannolle ja uusien toimitilojen rakentamiselle. Mutta kaikkialle täydennysrakentaminen ei sovi tai sillä olisi merkittäviä haittavaikutuksia. Tällaisia alueita ovat muun muassa Helsingin merkittävimmät sisääntuloväylät, joiden nopeusrajoitusten alentamisella olisi selkeitä haittavaikutuksia esimerkiksi kantakaupungin satamien saavutettavuudelle.