Lausunto: Helsingin pysäköintipolitiikka 2022 – raporttiluonnos

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin lausuntoa Helsingin pysäköintipolitiikka 2022 -raporttiluonnoksesta. Kauppakamari esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä

Luonnoksen mukaan pysäköintipolitiikka on keskeinen työkalu Helsingin liikenne-, ympäristö-, elinkeino- ja asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yleiskaava ja kaupunkistrategia määrittävät pysäköintipolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä. Seudullista näkökulmaa tuo Helsingin seudun kuntien yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnittelu, jossa seutua kehitetään kokonaisuutena. Pysäköintiin vaikuttavia muutoksia ovat mm. väestömäärän kasvu, kantakaupungin laajeneminen, kestävien liikkumismuotojen suosiminen, ilmastotavoitteet, liikkumisen ja liikenteen digitalisoituminen, jakamistalouden kasvu, liikenteen sähköistyminen, etätyön yleistyminen sekä uusien liikkumispalvelujen tulo markkinoille.

Kauppakamari pitää hyvänä, että pysäköintipolitiikkaa tarkastellaan ja linjataan kokonaisuutena. Pysäköintiä koskevien toimenpiteiden tulee olla ennustettavia ja tasapuolisia. Koska pysäköintipolitiikalla on merkittäviä vaikutuksia myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, on yrityksiä kuultava valmistelun edetessä varsinaisia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toimeenpantaessa.

Tehokas pysäköintipolitiikka edellyttää yhteistyötä muiden Helsingin seudun kuntien kanssa. Seudullinen näkökulma tulee ottaa aiempaa paremmin huomioon esim. liityntäpysäköintiä ja raskaan liikenteen taukopaikkoja koskevia linjauksia tehtäessä.

Helsinki varautuu voimakkaaseen väestönkasvuun tiivistämällä kaupunkirakennetta ja edistämällä kevyen ja joukkoliikenteen käyttöä. Liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on välttämätöntä nostaa kevyen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta, mutta myös henkilöautolla on tulevaisuudessa tärkeä rooli yhtenä kaupunkilaisten liikennemuotona. Vaikka auton omistaminen vähenisi, voi liikenteen määrä uusien liikkumispalvelujen myötä lisääntyä. Lisäksi autoilun päästöjen väheneminen sähköistymisen myötä lisää henkilöauton käytön hyväksyttävyyttä.

Pysäköintipoliittiset tavoitteet

Pysäköintipolitiikan tavoitteina on edistää pysäköintiratkaisuilla kaupunkielämän laatua, hyvää kaupunkiympäristöä, asuntotuotantotavoitteiden toteutumista sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden saavutettavuutta. Lisäksi tuetaan Helsingin ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista, tiiviin kaupunkirakenteen laajenemista sekä kantakaupungin ja keskustojen vetovoimaisuutta. Pysäköintiratkaisuissa huomioidaan alueiden erityispiirteet ja pysäköijien erilaiset tarpeet lisäämällä ratkaisujen joustavuutta ja monimuotoisuutta. Ratkaisuilla tehostetaan julkisten ja yksityisten pysäköintipaikkojen käyttöä kaikkialla Helsingissä.

Kauppakamari pitää esitettyjä tavoitteita kaupungin kehittämisen kannalta oikeansuuntaisina. Yleisesti ottaen tavoitteita on helpompi toteuttaa uusilla rakentamisalueilla kuin vanhoissa kaupunginosissa, joissa toimenpiteet merkitsevät puuttumista asukkaiden ja muiden toimijoiden totuttuihin käytäntöihin.

Toimenpiteet

Tavoitteista johdettuja toimenpiteitä on 24 kappaletta, jotka on ryhmitelty kokonaisuuksiksi seitsemän teeman alle. Toimenpiteet on muodostettu asiantuntijaryhmissä, jotka koostuivat pääosin kaupungin omista työntekijöistä ja muista viranomaisista. Valmistelun yhteydessä toteutettiin asukas- ja yrityskyselyt. Seuraavassa on esitetty kauppakamarin kommentit osaan toimenpiteistä.

Kohti pysäköinnin reaaliaikaista tietoa

Reaaliaikainen tilannekuva kaikista Helsingin kaduilla ja pysäköintilaitoksissa tapahtuvista pysäköintitapahtumista on kunnianhimoinen ja kannatettava tavoite. Pysäköinnin saavutettavuuden ja tehokkuuden lisääminen edellyttää mm. nykyistä avoimempaa tiedon jakamista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Reaaliaikaisen pysäköinti-informaation välittäminen autoilijoille vähentäisi turhaa pysäköintipaikan etsimisajoa ja sujuvoittaisi liikennettä

Kohti joustavaa pysäköintiä

Asukaspysäköintiä ja katujen talvikunnossapitoa helpottaisi se, että nykyisin vajaakäytöllä olevat yksityiset pysäköintilaitokset olisivat asukkaiden käytettävissä normaaliveloitusta edullisemmin. Se tuskin on mahdollista ilman kaupungin taloudellista tukea, sillä asukkaille tehdyn kyselyn perusteella maksuvalmius pysäköintilaitoksessa sijaitsevasta paikasta on markkinahintaa alhaisempi.

Luonnoksessa esitetään pysäköintivirhemaksun porrastamista teon haitan vakavuuden mukaan, mikä edellyttäisi lakimuutosta. Esitys on monissa liikenneturvallisuutta selkeästi vaarantavissa (mm. suojatien eteen pysäköinti) tai laajasti haittaa aiheuttavissa tapauksissa (raitiotieliikenteen estäminen) perusteltu. Kauppakamari ei kuitenkaan pidä perusteltuna, että pysäköinti jalankulku- ja pyöräliikenneväylällä katsottaisiin aina vakavaksi haitaksi. Jakelu- ja huoltoliikenteen olosuhteet ovat kantakaupungissa jo nykyisin lastaus- ja purkupaikkojen puutteen vuoksi niin haastavat, ettei niitä saa vaikeuttaa lisää.

Jakelu- ja huoltoliikenteen aiheuttamia ongelmia voidaan välttää ottamalla jo kaavoitusvaiheessa huomioon tavarantoimitusten ja kiinteistönhuollon tarpeet. Jo olemassa olevan kaupunkirakenteen osalta tilannetta voidaan helpottaa mm. sallimalla kiinteistöhuolto myös yöaikaan.

Kohti ympäristöystävällistä ja kestävää pysäköintiä

Kauppakamari pitää liityntäpysäköinnin kehittämistä yhtenä pysäköintipolitiikan tärkeimmistä toimenpiteistä. On hyvä, että Helsinki on sitoutunut kehittämään liityntäpysäköintiä seudullisen toimenpideohjelman mukaisesti. Liityntäpysäköinti on erottamaton osa koko Helsingin seudun liikennejärjestelmää.

Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on samalla otettava huomioon seudullinen liikennejärjestelmänäkökulma. Vaikka kaupungin edun mukaista olisi vähentää liityntäpysäköintipaikkoja, saattaa seudun kannalta olla tärkeämpää niiden säilyttäminen. Esimerkiksi Itäkeskusta kehitettäessä on muistettava sen keskeinen rooli joukkoliikenteen solmupisteenä Itä-Uudeltamaalta saapuville. Metroyhteyden jatkaminen kauemmaksi itään ei Östersundomin kaavoitusongelmien vuoksi ole todennäköistä eikä Itä-Uudellemaalle ole odotettavissa muutakaan ratayhteyttä pitkään aikaan, joten autoliikenteen liityntäpysäköintipaikkoja tarvitaan Itäkeskuksessa runsaasti tulevaisuudessakin.

Reaaliaikaisen tiedon lisääminen paikkatilanteesta on tärkeä tavoite. Pysäköinti voi olla maksullista, jos maksu on kohtuullinen ja maksutapa mahdollisimman helppo.

Yhteistyö yritysten kanssa liityntäpysäköinnin järjestämisessä on mahdollista sellaisissa kohteissa, joissa aitoja synergiaetuja on saatavissa. Kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi on yksityiset tahot otettava mukaan valmisteluun riittävän aikaisessa vaiheessa. Vuorottaispysäköintiin otetaan kantaa kohdassa 3.6.

Kaupungin tulee panostaa sähköautojen latauspaikkojen lisäämiseen voimakkaasti yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Suunnitelmia valmisteltaessa on otettava huomioon sekä henkilöauto- että raskas liikenne. Erityisesti kantakaupunkiin tarvitaan paljon lisää kadunvarsille ja yleisille pysäköintialueille sijoitettavia latausasemia, koska harvalla on mahdollisuutta ladata sähköautoa kotona. Taloyhtiöitä tulee sopivien porkkanoiden avulla kannustaa latauspisteiden rakentamiseen. Lisäksi esim. taksiliikenteen sähköistyminen edellyttää pikalatausasemien määrän lisäämistä varsinkin kantakaupungissa ja joukkoliikenneterminaalien läheisyydessä.

Kadunvarsipysäköinti: hinnoittelusta palvelutasoon

Kauppakamari pitää hyvänä pyrkimystä pysäköintipaikkojen mahdollisimman korkeaan käyttöasteeseen, mutta toisaalta alueen elinvoiman kannalta on tärkeää, että pysäköintipaikkaa tarvitseva sellaisen myös löytää. Ihannetilanteessa paikkojen tarve ja määrä ovat samalla tasolla. Niillä alueilla, joilla pysäköintipaikkojen käyttöaste on korkea, ei paikkojen määrää saa vähentää. Kadunvarsipysäköinnin määrää voidaan vähentää mahdollistamalla muita pysäköintiratkaisuja (maanalaiset ja maanpäälliset pysäköintilaitokset). Kantakaupungissa tulee mahdollistaa uusien maanalaisten pysäköintilaitosten toteuttaminen.

Lyhyellä tähtäimellä tärkein tavoite on saada kadunvarsilta poistettua autojen pitkäaikainen säilyttäminen erityisesti talviaikaan. Useiden viikkojen pitkäaikaispysäköinti kantakaupungin kadunvarsilla ei ole toivottavaa, vaan sitä varten on osoitettava alueita kantakaupungin ulkopuolelta.

Pysäköinnin palvelutasokokemukseen vaikuttaa luonnoksessa mainittujen seikkojen lisäksi hinta. Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen hintaa esitetään korotettavaksi paikkojen käyttöasteen ja tunnustiheyden noustessa jopa kolminkertaiseksi nykyisestä vuoteen 2029 mennessä. Kauppakamari pitää yrityspysäköintitunnuksen hinnan korottamista vääränä elinkeinopoliittisena signaalina erityisesti pienemmille yrityksille. Sen hintaa ei myöskään tule kytkeä asukaspysäköintitunnuksen hinnan kehitykseen.

Muun maksullisen kadunvarsipysäköinnin hintaa esitetään nostettavaksi enimmillään lähes kaksinkertaiseksi, jos käyttöasteet ovat korkeat ja asukas- ja yrityspysäköintitunnuspysäköijiä on vähemmän. Toimenpide vaikuttaa negatiivisesti erityisesti kalliimman maksuvyöhykkeen kivijalkakauppoihin ja muihin kaupallisiin toimijoihin, kun asioinnin hinta nousee.

Pysäköinnin ohjauksen ja maksullisuuden laajentamisen periaatteet

Helsingin asukasmäärän kasvaessa ja kaupungin tiivistyessä on perusteltua laajentaa asukas- ja yrityspysäköintitunnusalueita sekä maksullisuusvyöhykkeitä nykyisestä mm. katutilan käytön tehostamiseksi. Laajentamisen yhteydessä on otettava huomioon kauppojen edustat luonnoksessa mainituin tavoin (ei asukaspysäköintiä ainakaan klo 8-19). Asukkaille tehdyssä kyselyssä 70 % arvioi, että pysäköintipaikan hinnalla tai saatavuudella on erittäin tai melko suuri vaikutus siihen, missä käy kaupassa. Päivittäistavarakaupoille tärkeitä ovat kauppojen välittömässä läheisyydessä olevat ilmaiset lyhytaikaiset pysäköintipaikat.

Asuin- ja toimitilatonttien pysäköintiratkaisut

Pitkällä tähtäimellä kaavoitus on avainasemassa toimivan pysäköintijärjestelmän luomisessa. Pysäköintipolitiikka tulee kytkeä maanpäälliseen ja maanalaiseen kaavoitukseen siten, että varataan liikenteellisesti parhailta paikoilta alueet, joille voidaan suunnitelmallisesti ohjata pysäköintiä ja joita voidaan tarpeen mukaan laajentaa. Rakennuttajat pitää kytkeä mukaan jo alueiden tai yksittäisten hankkeiden kaavoitusvaiheeseen, jotta pysäköintiratkaisuista saadaan paremmin kysyntää vastaavia.

Asuintonttien pysäköintiratkaisuissa kauppakamari kannattaa luonnoksen mukaisesti pyrkimystä markkinaehtoisuuteen, paikkojen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja vuorottaiskäyttöön. Alueellisessa pysäköintiyhtiössä tai tontilla järjestettävällä markkinaehtoisella pysäköinnillä on mahdollista saavuttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainon kautta sopivan korkea käyttöaste. Kalliita, hankalasti toteutettavia (mm. maanalaiset) ja muutenkin muuntojoustamattomia pysäköintiratkaisuja tulisi välttää. Kevyet, maanpäälliset pysäköintilaitokset ovat olosuhteiden muuttuessa purettavissa.

Toimitilatonttien pysäköintipaikkamäärien osalta haasteena on toimintaympäris-tön muutokset, kuten esim. etätyön lisääntymisen vaikutukset. Vaikka yritykset yhä enenevässä määrin hakeutuvat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle, on hyvä saavutettavuus henkilöautolla ja autopaikkojen määrä edelleenkin erittäin tärkeä asia useimmille yrityksille.

Luonnoksen valmistelun yhteydessä yrityksille teetetyn kyselyn mukaan työntekijöiden pysäköintitarpeen nähdään tulevaisuudessa pääosin pysyvän samana: 66 % vastaajista uskoo, että tarpeessa ei tule muutosta, ja 20 % uskoo tarpeen lisääntyvän ainakin jonkin verran. Myös asiakkaiden tarpeiden uskotaan pysyvän samalla tasolla: 71 % vastaajista uskoo, että tarpeessa ei tule muutosta, ja 18 % uskoo tarpeen kasvavan ainakin jonkin verran. Pysäköintipaikkoja pidetään vähintään jonkin verran tärkeinä uuden sijaintipaikan kannalta suuressa osassa yrityksiä (85 %). Henkilöstön rekrytoinnin kannalta pysäköintijärjestelyt ovat tärkeitä noin puolelle (51 %).

Asemakaavojen autopaikkojen maksimimäärät voivat olla haasteellisia uusissa toimistokohteissa, jos ne sijaitsevat kantakaupungin rajalla tai sen ulkopuolella, missä julkiset liikenneyhteydet eivät vielä ole kovin hyvät. Lisäksi on otettava huomioon käyttäjäyritysten toiminta, joka voi sisältää paljon liikkuvaa työtä ja henkilöstön pendelöintiä lähikunnista. Näihin tarpeisiin julkinen liikenne ei välttämättä vastaa, joten henkilöauton käyttö on välttämätöntä. Helsingin tulee varmistaa kilpailukykynsä myös toimitilojen sijaintipaikkana mahdollistamalla tarvittavien autopaikkojen toteuttaminen.

Uusien toimistotilojen tilatehokkuus johtaa kiinteistöjen suureen henkilömäärään ja sitä kautta suureen kiinteistökohtaiseen autopaikkatarpeeseen siitä huolimatta, että osa ihmisistä käyttää joukkoliikennettä. Koronan vaikutuksia etätyön määrään on vaikea ennustaa, esim. luonnoksessa mainitut satelliittitoimistot ja etätyöskentelytilat eivät välttämättä toteudu. Vaikka etätyö lisääntyisi, saattaa uusien toimistojen tilatehokkuus silti pysyä nykyisellään, jolloin kokonaisuutena tilojen henkilömäärä ja autopaikkatarve eivät välttämättä muutu.

Myös toimitilojen osalta tulisi kalliin maanalaisen pysäköinnin sijaan edistää maanpäällisiä keskitettyjä pysäköintiratkaisuja.

Vähittäiskaupalle tärkeimpiä asioita ovat saavutettavuus (kävellen, pyörällä, autolla), asioinnin helppous, huoltoliikenteen ja talvikunnossapidon toimivuus sekä kaupan toimintojen mahdollisimman hyvä niveltyminen muuhun kaupunkirakenteeseen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin. Nämä kaikki korostuvat päivittäistavarakaupassa ja kantakaupungissa. Samoin polttoaineiden jakeluasemilla on erityistarpeita, jotka liittyvät myös pysäköinnin järjestelyihin asemilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, koska asemien yhteyteen toteutetaan usein samalla muita toimintoja ja palveluita (kuten sähköautojen lataus).

Pysäköinnin tehokkuutta on lisättävä mahdollisimman monin keinoin. Pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä tulee edistää tapauskohtaisesti alueilla, joissa on aidosti toimisto-, asiointi- ja asukaspysäköinnin vuorottelumahdollisuus.

Liityntäpysäköinnin järjestäminen vuorottaispysäköintinä kaupan kanssa ei välttämättä ole toimiva ratkaisu, koska liityntäpysäköintipaikoilla autoja säilytetään aamuvarhaisesta iltamyöhään. Sama koskee vuorottaispysäköintiä asukkaiden kanssa, koska päivittäistavarakauppojen suurin asiakaspaine ajoittuu klo 8-21 välille. Mutta tapauskohtaisesti voi olla löydettävissä kaikkia osapuolia hyödyttäviä malleja.

Täydennysrakentaminen on keskeisessä roolissa Helsingin kasvun mahdollistajana. Pysäköintipaikkojen toteuttamisvaatimukset voivat pahimmillaan estää hankkeiden toteuttamista. Pysäköintilinjauksilla ei pidä vaikeuttaa muutoin järkevien hankkeiden etenemistä, vaan tarkastella pysäköintiä yhtä rakentamiskohdetta laajempana kokonaisuutena ja pyrkiä etsimään koko alueen kannalta kohtuullinen ratkaisu. Täydennysrakentamista voidaan monenlaisilla pysäköintinormien joustoilla, mutta tällöin on vapaarahoitteista ja tuettua asuntotuotantoa kohdeltava yhdenmukaisesti.

Kauppakamari pitää hyvänä esitystä vuorottaispysäköinnin ja pysäköintipaik-kojen käytön tehostamisen digitaalisesta kokeilusta, jolla pyritään mobiilisovelluksen avulla nostamaan toimitilakiinteistöjen pysäköintipaikkojen käyttöastetta.

Jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikat

Helsingin asukasmäärän lisääntyminen, verkkokaupan kasvu ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tulevat yhdessä lisäämään ja vaikeuttamaan jakelu- ja huoltoliikennettä entisestään. Kaupungin tulee panostaa olosuhteiden parantamiseen merkittävästi.

Jakelu- ja huoltoliikenteen tarpeet pitää ottaa huomioon aiempaa paremmin jo uusien alueiden suunnitteluvaiheessa, jolloin se on helpointa. Olemassa olevilla alueilla olosuhteita on parannettava mm. lisäämällä lastaukseen ja purkuun tarkoitettujen kadunvarsipaikkojen määrää. Huoltoliikenteen määrää ruuhkaisimpina aikoina kantakaupungissa voidaan vähentää esim. sallimalla jätekeräys nykyistä laajemmin yöaikaan.

Jakeluliikenteen digitaalisten informaatiopalvelujen kehittäminen ja jakelulle varattujen paikkojen valvonnan parantaminen ovat hyviä tavoitteita. Jo toteutetuista piloteista on mahdollisimman nopeasti jalostettava käyttökelpoisia ratkaisuja, jotta paikat saadaan tehokkaampaan käyttöön ja väärinkäyttöä vähennettyä.

Helsingin ydinkeskustan huoltotunneli pitää viimein saada tehokkaammin hyödynnettyä. Sen osittainen avaaminen henkilöautoille ja nykyistä useamman kiinteistön liittäminen maanalaiseen huoltoon olisi ratkaisu moneen ydinkeskustan ongelmaan. Näin voitaisiin parantaa maanalaisten pysäköintilaitosten saavutettavuutta ja helpottaa katutason huolto- ja jakeluliikenteen ongelmia. Kaupungin on tarjottava alueen kiinteistönomistajille riittävät taloudelliset kannustimet liittyä huoltotunneliin, kuten kompensoimalla liittymisestä aiheutuvia kuluja rakennusoikeutta lisäämällä.

Pääkaupunkiseudulla on jo pitkään ollut pula raskaalle liikenteelle tarkoitetuista pysäköinti- ja palvelualueista, joilla kuljettajat voisivat mm. yöpyä. Lisäksi on pula lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitetuista ns. ajantasauspaikoista, joita käytetään esim. satamiin ja rakennustyömaille saavuttaessa tai perävaunun väliaikaisena jättöpaikkana. Yönylipaikoituksen ja ajantasauspaikkojen tarve lisääntyy jatkuvasti jakeluliikenteen kasvaessa. Ajantasauspaikoiksi sopivia alueita on osoitettava eri puolilta kaupunkia. Tarkoitukseen voi osoittaa sellaisia pienempiäkin käyttämättömiä alueita, joita myöhemmin tarvitaan muuhun käyttöön.

Kärkihankkeet

Työssä on muodostettu 24 toimenpidettä, joista on tunnistettu 10 tärkeintä. Nämä on nimetty kärkihankkeiksi ja ne muodostavat pysäköintipolitiikan ytimen.

Kärkitoimenpiteiden joukossa on monia elinkeinoelämän kannalta keskeisiä toimenpiteitä. Kauppakamari pitää tärkeänä, että kärkitoimenpiteisiin sisällytetään lisäksi koko seudun liikennejärjestelmän kannalta olennainen liityntäpysäköinnin kehittäminen sekä jakelu- ja huoltoliikenteen paikkojen lisääminen.

---

Lisätietoja:

Tiina Pasuri

Johtava asiantuntija
Kaavoitus ja rakentaminen, liikenne
tiina.pasuri@helsinki.chamber.fi
050 62 905