Lausunto: Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavaluonnos

Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavaluonnos

1. Yleistä Helsingin kaupunki valmistelee osayleiskaavaa Viikinrannan–Lahdenväylän alueelle. Koskelan ja Kehä I väliselle, Lahdenväylän ja tulevan Viikin−Malmin pikaraitiotien varteen sijoittuvalle alueelle suunnitellaan kaupunkirakenteen uudistamista. Viikinrannan pienteollisuusalue muuttuisi kantakaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Lahdenväylälle tutkitaan toimenpiteitä sen ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Viikinrannan-Lahdenväylän alueen kaavoitustarpeen taustalla on Helsingin viimeisin kokonaisyleiskaava Yleiskaava 2016, jonka korkein hallinto-oikeus kumosi mm. Lahdenväylän bulevardisointiin liittyvien merkintöjen osalta. Osayleiskaavatyöllä on tarkoitus ajantasaistaa yleiskaavallinen tilanne suunnittelualueella, jolla on voimassa vanha Yleiskaava 2002. Tavoitteena on laajentaa kantakaupunkia Lahdenväylän suunnassa.

Kauppakamari pitää lähtökohtaisesti erittäin tärkeänä kaupunkirakenteen tiivistämistä, jolla mm. luodaan edellytyksiä kasvavan kaupungin asuntotuotannolle ja uusien toimitilojen rakentamiselle. On hyvä, että maankäytön suunnittelussa pyritään löytämään kaikki potentiaaliset täydennysrakentamisen kohteet.

Helsingin kaupunki tavoittelee kantakaupunkimaisen rakenteen ja asumisen laajentamista myös niiden liikenteen sisääntuloväylien alueelle, joiden bulevardisoinnin korkein hallinto-oikeus jo kertaalleen esti. Kaikkien kaupungin sisääntuloväylien varrella ei lähtökohtana voi kuitenkaan olla asuntotuotannon maksimointi, vaan huomioon on otettava muitakin tärkeitä intressejä, kuten yritysten toimintaedellytykset, kantakaupungin saavutettavuus ja valtakunnallisesti merkittävien liikenneväylien välityskyky.

2. Pienteollisuuden toimintaedellytykset alueella on säilytettävä

Viikinrannan ja Hernepellonkujan nykyisille pienteollisuusalueille on kaavoitettu kantakaupunkityyppistä rakentamista ja osoitettu yritystoiminnalle joitain korvaavia sijainteja kaava-alueelta. Nykyisiä toimintoja voi kaavaluonnoksen mukaan sijoittua osin korttelikaupungin kivijalkoihin ja osin Lahdenväylän varteen osoitetuille yritysalueille.

Teollisuuden elintila Helsingissä on vähentynyt hälyttävästi. Kaupungilla on tarjota vain vähän teollisuustontteja eikä lainkaan erittäin suuria tontteja. Samanaikaisesti olemassa olevan teollisuuden toimintamahdollisuuksia heikennetään osoittamalla osia nykyisistä teollisuusalueista muuhun – lähinnä asumisen – käyttöön sekä tuomalla asumista lähemmäksi teollisuusyrityksiä.

Kaavaluonnoksessa todetaan, että teollisuudelle ja tuotannolle osoitetut alueet ovat vähentyneet ja vähenevät myös valmisteltavan osayleiskaavan alueella. Edelleen todetaan, että Helsingin edullisen tuotantotilan käyttöasteet ovat hyvin korkeat ja Viikin nykyisen yritysalueen tilojen purkaminen vähentäisi edullisen tuotantotilan tarjontaa entisestään.

Luonnoksen mukaan kaava-alueella nykyään toimivat pienteollisuusyritykset joutuvat muuttamaan tai lopettamaan kokonaan toimintansa. Kielteisiä vaikutuksia on pyritty lieventämään edellyttämällä yritystilojen toteuttamista rakennusten kivijalkoihin sekä osoittamalla uutta pienteollisuustilaa Latokartanonkaaren varrelle ja Lahdenväylän pohjoispuolelle.

Esitetyt toimenpiteet ovat täysin riittämättömiä eivätkä mahdollista alueen nykyisten yritysten toiminnan jatkumista alueella. Vain murto-osa niistä voinee toimintansa luonteen vuoksi sijoittua rakennusten kivijalkoihin eikä pienillä yrityksillä ole mahdollisuutta sijoittaa uusien tilojen rakentamiseen toisaalla. Käytännössä kaavaluonnos siis tarkoittaa tällaisten yritysten toiminnan loppumista kokonaan tai muuttoa Helsingin ulkopuolelle, koska vastaavia tiloja on lähes mahdotonta löytää Helsingistä.

Kauppakamari korostaa, että Helsingissäkin tarvitaan edelleen myös rouheita yritysalueita, kuten Viikinrannassa tai Tattariharjussa, joiden yritykset palvelevat muita palvelu- ja kaupan alojen yrityksiä sekä kuluttajia. Liikenteen päästöjen vähentämisen kannaltakaan ei ole järkevää, että tietyntyyppiset palvelut pakotetaan sijoittumaan kauas asiakkaista.

Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukaan kaupunki huolehtii siitä, että Helsingissä on jatkossakin tarjolla markkinalähtöistä kysyntää ja yritysten tarpeita vastaavia sijoittumismahdollisuuksia erilaiselle yritystoiminnalle ottaen huomioon myös luovat alat ja tuotannollisen toiminnan. Kaavaluonnos on selkeästi em. tavoitteen vastainen, mitä luonnoksessa perustellaan muiden käyttötarkoitusten korkeammalla tuottavuudella.

Kauppakamari vaatii, että osayleiskaavaluonnos muutetaan kaupunkistrategian em. tavoitteen mukaiseksi säilyttämällä nykyiset pienteollisuus- ja toimitila-alueet. Uusia asuntorakentamiskohteita tarvitaan, mutta harvat jäljellä olevat teollisuusalueet on säilytettävä tuotannollisen toiminnan käytössä.

3. Lahdenväylän välityskyky ja kantakaupungin saavutettavuus on turvattava Lahdenväylä on kaavaluonnoksessa osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi tieksi eritasoliittymineen. Sen lähelle sijoittuvaa uutta maankäyttöä mahdollistavia ratkaisuja on selvitetty tieviranomaisten kanssa laaditulla Lahdenväylän esiselvityksellä. Luonnoksen mukaan nopeusrajoitus voidaan kaava-alueella alentaa 80 km/ h tasolle, ja jatkotyössä selvitetään mahdollisuuksia 60 km/ h nopeustasolle. Kaupunki tavoittelee mm. asuntorakentamista nykyistä lähemmäksi Lahdenväylää. Osayleiskaavassa Viikin−Malmin pikaraitiotie on linjattu Lahdenväylän varteen.

Merellinen ja hyvin saavutettava Viikinranta on ymmärrettävästi houkutteleva kohde kaupunkirakenteen tiivistämiselle. Toisaalta vaakakupissa painavat koko valtakunnan kannalta olennaisen tärkeän liikenneväylän sujuvuus sekä Helsingin kantakaupungin saavutettavuus.

Lahdenväylä on valtakunnallisesti merkittävä tie niin joukko- ja tavaraliikenteen kuin henkilöautoliikenteenkin kannalta. Lahdenväylän esiselvityksessä on korostettu pitkämatkaisen joukko- ja tavaraliikenteen sekä niiden kehittämisen turvaamista, mutta käytännössä Lahdenväylällä on suuri merkitys myös valtakunnalliselle ja seudulliselle henkilöautoliikenteelle.

Luonnoksen mukaan Lahdenväylän liikennemelu rajoittaa rakentamista sen lähelle. Nykyinen nopeustaso 100 km/ h ei mahdollista asuntorakentamista Lahdenväylään rajoittuvilla tonteilla, mutta esim. toimitilat, liikuntatilat, varastot tai pysäköintitalot olisivat niillä mahdollisia. Jos Lahdenväylän nopeutta laskettaisiin 60−80 km/ h tasolle, asuntoja voitaisiin tietyin edellytyksin rakentaa myös Lahdenväylää vasten oleville tonteille.

Lahdenväylän esiselvityksen mukaan selvitetyn tieosuuden nopeuden alentaminen 80:een km/ h on mahdollista, mutta ei 60:een km/ h. Nopeusrajoituksen lasku ei vaikuttaisi merkittävästi Lahdenväylän liikenteen sujuvuuteen tai kapasiteettiin. Nopeuksien laskemisella saavutettaisiin hyötyjä liikenneturvallisuuden, päästöjen ja melutilanteen parantumisen myötä.

Kauppakamari katsoo, että Lahdenväylän nopeusrajoitusta on mahdollista alentaa korkeintaan 80:een km/h. Suuremmalle nopeusrajoituksen alentamiselle ei ole edes tarvetta, koska keskusta-alueeksi ja mahdolliseksi asuntorakentamisen alueeksi suunniteltu Lahdenväylän vieressä sijaitseva Hernepellonkujan alue tulee säilyttää pienteollisuusalueena.

Lahdenväylän nopeusrajoituksen mahdollisen alentamisen vaikutukset eivät koskisi vain Helsinkiä, vaan Helsingin seudun ja koko valtakunnan liikennejärjestelmää laajemminkin. Tämä edellyttää riittävän laajaa seudullisten ja valtakunnallisten vaikutusten arvioimista sekä seudullisten ja valtakunnan tason toimijoiden näkemysten huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa.

Lisäksi on selvitettävä nopeusrajoituksen alentamisen vaikutukset Helsingin kantakaupungin saavutettavuuteen, ja selvityksessä on otettava huomioon myös kaikkien muiden kantakaupungin autosaavutettavuutta heikentävien toimenpiteiden yhteisvaikutus.

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja

Tiina Pasuri
johtava asiantuntija