Toimitusjohtajalta: Mitä USA:n tuontitullit merkitsisivät suomalaisille yrityksille?

Presidentti Trumpin toinen virkakausi on alkanut vauhdikkaasti. Tätä kirjoittaessani Trumpin Meksikolle ja Kanadalle suunniteltujen 25 prosentin tuontitullien voimaantuloa on lykätty kuukaudella. Meksiko ja Kanada lupasivat tiukentaa rajavalvontaansa järjestäytyneen rikollisuuden ja salakuljetuksen torjumiseksi.

Tulleilla uhkaaminen on Trumpin vahva ase: Kanadan viennistä 75 ja Meksikon viennistä peräti 80 prosenttia suuntautuu Yhdysvaltoihin. Euroopan unionissa pidätetään hengitystä. Julkisuudessa on väläytelty kymmenen prosentin tulleja esimerkiksi autoille ja maataloustuotteille, mutta varmuutta niiden suuruudesta tai kohdentumisesta ei ole. Nähtäväksi jää, millaista diiliä EU:lta edellytetään tuontitullien estämiseksi ja miten EU vastaa, mikäli presidentti Trump määrää tulleista.

Tullit eivät ole EU:lle yksiselitteinen kysymys. Taloustieteilijät katsovat, että tullit haittaavat maata, joka niitä asettaa. Vapaakauppa hyödyttää, vaikka sitä harjoittaisi vain kaupankäynnin toinen osapuoli.

Mitä USA:n tuontitullit merkitsisivät suomalaisille yrityksille?

Tullit vaikuttaisivat suoraan yrityksiin, jotka vievät tuotteitaan Yhdysvaltoihin. Aloja, joihin välittömät vaikutukset kohdistuisivat, voisivat olla esimerkiksi konepajateollisuus, metsäteollisuus tai teknologia-alat, jotka vievät tuotteitaan Yhdysvaltoihin. Tulli näkyy yrityksen tuotteen hinnassa tai se tekee loven katteeseen. On näyttöä siitä, että Trumpin edellisen presidenttikauden tullit siirtyivät yhdysvaltalaisten tuontiyritysten ja kotitalouksien maksettavaksi.

Tullien vaikutusta lievittänee myös niistä seuraava dollarin arvon odotettu nousu. Ekonomistien makromallianalyysissä kymmenen prosentin yleisistä tuontitulleista seurasi dollarin viiden prosentin vahvistuminen. Kun Trump oli ilmoittanut Meksikon tulleista dollarin arvo nousi yli kaksi prosenttia suhteessa Meksikon pesoon.

Välilliset vaikutukset ulottuvat arvoketjujen kautta laajemmalle. Monet suomalaiset yritykset ovat osa eurooppalaisia tuotantoketjuja. Jos Yhdysvaltain tuontitullit kohdistuisivat esimerkiksi saksalaiseen auto- tai koneteollisuuteen, se voisi vähentää suomalaisilta alihankkijoilta tehtäviä komponenttitilauksia.

Yhdysvaltojen tuontitullit myös heikentäisivät Suomen talouden kasvua. Suomen Pankin arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa vuonna 2025 tuontitullit huomioidussa laskelmassa 0,1 prosenttiyksikköä hitaammin kuin Suomen Pankin perusennusteessa.

Niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin yritysten kannalta on syytä toivoa, että kauppasodalta vältytään.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
X: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen