Toimitusjohtajalta: Miten Helsingin ydinkeskustaa pitäisi elävöittää?

Ydinkeskustassa oleskellaan lähtökohtaisesti neljästä syystä: töissä, viettämässä vapaa-aikaa, matkailijana tai asukkaana.

Helsingin keskusta on Suomen suurin työpaikkakeskittymä. Helsingin työpaikoista yli 60 prosenttia sijaitsee kantakaupungin alueella. Työmatkan yhteydessä ja työpäivän kuluessa ihmiset tekevät ostoksia ja käyttävät palveluja. Etätyö on kuitenkin vähentänyt pendelöintiä ydinkeskustaan radikaalisti. Vuositasolla keskustakäyntejä on miljoonia vähemmän kuin ennen pandemiaa.

Lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden lukumäärä kertoo siitä, miten alue houkuttelee ihmisiä kuluttamaan vapaa-aikaansa. Elinvoimaselvitysten mukaan lauantaisin palvelevat kaupat ovat kahden viime vuoden aikana vähentyneet ydinkeskustan kortteleissa 52:lla, ja lauantaisin auki olevia ravintoloitakin on 10 vähemmän. Ostokset ja vapaa-ajan riennot hoidetaan kauppakeskuksissa, joissa säätila on tasainen ympäri vuoden ja auton saa helposti parkkiin.

Matkailu ei ole vielä täysin toipunut pandemian aiheuttamasta romahduksesta, vaikka suunta näyttääkin olevan parempaan. Päässemme pandemiaa edeltäneen ajan lukuihin ja kenties ylikin vuoteen 2025 mennessä.

Asukkaat kannattelevat ydinkeskustan kauppoja ja palveluja. Viiden minuutin kävelyetäisyydellä Aleksanterinkadulta eri suuntiin asuu kuitenkin vain 700 asukasta, 10 minuutin etäisyydellä 12 000 asukasta.

Mikä neuvoksi?

Tavaroiden ja palvelujen peruskysyntää kohentaisi asukasmäärän lisääminen keskustassa. Modernit toimitilat Helsingin keskustassa kiinnostavat yrityksiä edelleen, mutta tyhjillään olevista tiloista suuri osa voitaisiin muuntaa osittain tai kokonaan asumiskäyttöön. Rakennusten hybridikäytön edistäminen – toimistoja, kauppoja ja asukkaita samassa rakennuksessa – toisi keskustaan uusia ostajia ja palvelujen käyttäjiä. Ydinkeskustaan saataisiin mahtumaan helposti 10 000 uutta asukasta, jotka pääsisivät valmiiden palvelujen ääreen.

Mitä sellaista Helsingin keskustasta löytyy, mitä mistä tahansa kauppakeskuksesta ei löydy?

Kulttuuria ja kiinnostavia tapahtumia. Uusiakin kiinnostavia kohteita tarvitaan. Arkkitehtuuri- ja designmuseo ja koko Eteläsataman alue kannattaa suunnitella korkealla profiililla. Kaupungin ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä itse kaikkeen. Vapaampien käsien antaminen yrittäjille ja muille toimijoille terassien ja tapahtuminen suunnittelussa voisi tuottaa hyvää tulosta. Julkisen tilan käyttämistä ei kannata hinnoitella niin kalliiksi, ettei kukaan halua ottaa riskiä – tästä esimerkkinä Senaatintori.

On tärkeää, että keskustaan pääsee sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla. Vuosina 2023–2025 remontissa ovat suunnitelmien mukaan Mannerheimintien lisäksi Hakaniemen silta, Porkkalankatu ja Runeberginkatu sekä vuodesta 2026 alkaen Siltasaarenkatu, Kaivokatu, Kaisaniemenkatu ja Esplanadit. Nämä väylät ja kadut ovat reittejä, joita pitkin tavara ja palvelut liikkuvat koteihin ja kauppoihin sekä matkustajat ja vientitavarat keskustan satamiin. Vaikuttaa siltä, ettei lukuisien eri hankkeiden kokonaisvaikutuksia ole otettu huomioon niiden ajoitusta suunniteltaessa. Tässä pitää parantaa.

Helsingin ydinkeskustan kehittäminen tarvitsee tuoreita voimia mukaan. Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Helsingin seudun kauppakamari käynnistävät syksyllä 2023 opiskelijoille suunnatun ideakilpailun. Kilpailijoiden tehtävänä on tuottaa ideoita Helsingin ydinkeskustan eläväisyyden ja vetovoiman kasvattamiseksi sekä ydinkeskustan omaleimaisuuden ja erityisroolin vahvistamiseksi. Samalla tuodaan ratkaisuhakuisuutta ydinkeskustasta käytävään keskusteluun.

Nyt onkin oikea hetki päästä keskustan kehittämiseen liittyvässä polemiikissa seuraavaan vaiheeseen ja hakea aktiivisesti uusia, positiivisia ratkaisuja. Kaupat ja kaupalliset palvelut ovat merkittävä osa kaupunkikeskustan houkuttelevuutta, joten niiden ideoita ja näkemyksiä kannattaa kuunnella tarkasti.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
Twitter: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen