Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen.

Toimitusjohtajalta: Vaalit on käyty – Mikä muuttuu pääkaupunkiseudulla?

Kunta- ja aluevaalit on käyty, ja uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuun alussa. Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen pohtii kirjoituksessaan, millaista elinkeinopolitiikkaa pääkaupunkiseudun uudet valtuustot harjoittavat.

Kuntavaalien äänestysprosentti (54,2) laski hieman edellisistä vaaleista (55,1), kun puolestaan aluevaalien äänestysprosentti (51,7) nousi verrattain reippaasti vuoden 2022 vaaleista (47,5). Demokratian toteutumisen kannalta äänestysprosentit ovat edelleen matalia.

Erityinen huolen aihe olivat yli 120 000 hylättyä ääntä. Hylkäysprosentti oli Helsingissä huomattavasti pienempi (0,6) kuin muissa suurissa kaupungeissa (esim. Turku 2,2), mikä viittaa siihen, että äänestäjät sekoittivat kunta- ja aluevaalien äänestysliput keskenään. Lapin hyvinvointialueella hylättiin aluevaaleissa peräti 5,4 prosenttia vaalilipuista. Oikeusministeriöllä onkin pohdittavaa siinä, miten äänestämisprosessia selkeytetään seuraaviin vastaaviin vaaleihin, kun väestö ikääntyy ja vieraskielisten määrä kasvaa.

Helsingin seudulla demarit napsivat lisäpaikkoja, kokoomus ja vihreät pitivät kohtuullisesti asemansa, mutta perussuomalaiset puolittivat kannatuksensa. Vaalikeskusteluissa keskityttiin harvinaisen paljon valtakunnan politiikkaan, ja hallitus-oppositioasetelmalla oli tavallista enemmän merkitystä vaalitulosten kannalta.

Helsingissä kokoomus säilytti nipin napin asemansa suurimpana puolueena runsaan 2 000 äänen enemmistöllä. Punavihreiden puolueiden enemmistö vankkeni: päättyvällä kaudella vihreillä, demareilla ja vasemmistoliitolla on yhteensä 42 paikkaa 85:stä, uudella kaudella 52. Kaupunginhallituksessa erityisesti monet liikenneasioita koskevat äänestykset ovat tällä kaudella päättyneet 8–7; kokoomus on ollut vähemmistössä perussuomalaisten ja rkp:n kanssa. Voimasuhteet ovat uuden kaupunginhallituksen kokoonpanossa 10–5.

Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 2.6. Daniel Sazonov (kok) aloittaa pormestarina, Reetta Vanhanen (vihr) kasvatuksen ja koulutuksen, Paavo Arhinmäki (vas) kulttuurin ja vapaa-ajan sekä Maarit Vierunen (kok) sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen apulaispormestarina. Sosialidemokraatit eivät tätä kirjoittaessani ole vielä valinneet kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariaan.

Helsingin kaupunginvaltuustossa yritystoiminnasta puhutaan harmillisen vähän. Daniel Sazonovin vaaliohjelman mukaan luvassa on alkavalla kaudella panostusta ainakin kasvuun ja kansainvälistymiseen, Helsingin keskustan elinvoimaan ja saavutettavuuteen sekä sujuvaan liikkumiseen kaikilla kulkumuodoilla. Syksyn aikana nähdään, miten uuden pormestarin tavoitteet näkyvät kaupunkistrategiassa, joka on aina eri puolueiden välinen kompromissi ja johon kaikki haluavat tyhjentää toiveiden tynnyrinsä.

Kokoomus jatkaa vahvasti Espoossa, ja paikkaluku pysyi ennallaan (28). Vihreät onnistuivat lisäämään paikkalukuaan yhdellä (15) ja pitämään neljä lisäpaikkaa napanneet demarit (14) takanaan. Uutta Espoo-tarinaa kirjoitetaan helmikuussa aloittaneen kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen johdolla. Lähes 50 prosenttia Helsingin pörssin yritysten liikevaihdosta syntyy espoolaisyrityksissä kuin myös yli puolet yliopistolähtöisistä startupeista. Oletettavaa on, että Espoo-tarinan jatko-osassakin yrityksillä on merkittävä rooli.

Kokoomuksella on ollut päättyvällä kaudella Vantaalla kahden paikan enemmistö valtuustossa. Se säilytti paikkamääränsä (18), mutta demarit keräsivät Antti Lindtmanin johdolla peräti viisi lisäpaikkaa ja pyyhälsivät ohi (21). Vihreät pitivät yhdeksän paikkaansa, mutta perussuomalaiset menettivät viisi paikkaa (7). Vantaalla tehdään perinteisesti reaalipolitiikkaa, jota voimasuhteiden muutokset tuskin heilauttavat. Vantaata on puolisentoista vuotta johtanut kaupunginjohtaja Pekka Timonen, joka on ottanut ilahduttavalla tavalla elinvoima-asiat vahvasti kaupungin keskiöön.

Helsingin seudun kauppakamari tapaa seudun kuntien päättäjiä säännöllisesti vaalikauden aikana ja välittää heille faktatietoa yrityksiin liittyvistä tunnusluvuista ja yritysten toiveista. Kuulen mielelläni jäsenyritysten näkemyksiä siitä, miten seudun suurten ja pienten kuntien pitäisi tiivistää yhteistyötään yritysten kanssa ja millaista viestiä päättäjille pitäisi välittää.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
X: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen

Lue myös

Toimitusjohtajalta: Menestyvät yritykset auttavat kuntia tuottamaan kuntalaisille palveluja

Helsingin seudun kauppakamarin pääteemat kuntavaaleissa olivat seuraavat: Tarjosimme seudun kunta- ja...

Arvioimme: pääkaupunkiseudulla lopetti viime vuonna jälleen ennätysmäärä yrityksiä

Suomessa lopetti arviolta 36 000 yritystä viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla, Helsinki, Espoo,...

Peräti seitsemän edustajaa Uudeltamaalta! Mitä EU-vaalien tulos tarkoittaa metropolialueelle?

Suomen 15 uudesta EU-parlamenttiedustajasta peräti seitsemän edustajaa on Uudeltamaalta. Heistä vain...