Uusia päätöksiä työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan

Maan hallitukselta odotetaan selkeitä päätöksiä työllisyysasteen nostamiseksi. Niitä tarvitaan jo valtion ensi vuoden talousarvioon.

Päätöksiä valmistellaan omassa ministerityöryhmässään, jonka alla toimii peräti seitsemän kolmikantaista työryhmää. Työmarkkinajärjestöille on annettu suuri vastuu työllisyyden parantamiseksi tarvittavien toimien valmistelussa. Toivoa sopii, että järjestöt ottavat vastuun tosissaan ja pyrkivät etsimään uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Muutoin käy niin, että työmarkkinaosapuolet työllistävät lähinnä toisensa.

Nopeisiin päätöksiin on suuri tarve siksikin, että maan hallitus on sitoutunut purkamaan edellisen hallituksen aikana käyttöön otetun työttömien aktivointimallin leikkurit ja velvoitteet.

Uhkana on, että aktivointimallin pakotteiden purkamisen myötä monen työttömän kannustimet töihin hakeutumiseen heikentyvät. Purkamispäätös tehtiin hallitusohjelmassa ennen kuin ensimmäiset selvitykset aktivointimallin tuloksista on julkaistu.

Yritysten kannalta tilanne on vaikea.

Osaavan työvoiman saanti on selkeimmin yritysten toimintaa rajoittava pullonkaula. Samaan aikaan työttömien määrä pysyy korkeana. Kaiken kukkuraksi yritykset joutuvat maksamaan työllisyyden huonosta hoitamisesta korkeina välillisinä työvoimamaksuina.

Uudellamaalla työvoiman tarjonta on edelleen supistunut.

Kysyntä ja tarjonta kulkevat täälläkin omia polkujaan. Heinäkuun lopussa Uudenmaan TE-palveluihin oli ilmoittautunut 80 964 työtöntä työnhakijaa. Samaan aikaan työnantajat olivat ilmoittaneet 17 085 avointa työpaikkaa, mutta avoimien työpaikkojen määrä on todellisuudessa paljon tätä suurempi. Työnantajien kannalta on tärkeää, että työvoimapalveluiden toimintaa kehitetään jatkossakin koko talousalueen laajuisesti. Mikäli julkiset työvoimapalvelut muutetaan kuntakohtaisiksi, ryhtyvät työnantajat käyttämään rekrytoinneissa entistä enemmän muita kanavia.

Antti Rinteen hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen vuoden 2023 loppuun mennessä. Tavoite on äärimmäisen tärkeä niin yritysten työvoiman saannin turvaamisen kuin valtiontalouden tasapainonkin kannalta. Koska kyse on talouspolitiikan onnistumisen kaikkein tärkeimmästä mittarista, on Keskuskauppakamari julkaissut työllisyystavoitelaskurin, jonka tiedot päivitetään kerran kuukaudessa vaalikauden loppuun saakka. Tällä hetkellä olemme 78 000 työllisen päässä hallitusohjelman tavoitteesta.