Vain käytännön teot ratkaisevat!

Ulkomaalaistaustaiset ovat pysyvin työntekijäryhmä ja heillä on vielä sitä kuuluisaa suomalaista sisua jäljellä
Palosen mukaan puhtausala ei houkuttele, koska sitä ei arvosteta. Arvostus lähtee ensikädessä työnantajasta, jonka tehtävänä on kirkastaa alan merkityksellisyyttä. Työntekijä on organisaation arvokkain voimavara, joten sen tulee näkyä organisaatiokaaviossa ja käytännössä. Rekrytoidessa uusia työntekijöitä on muistettava, että jokainen työnhakija on potentiaalinen työntekijä ja imagonluoja, vaikka ei sillä kertaa tulisi valituksi. Valitsematta jääneille on viestitettävä kielteisen päätöksen lisäksi muista yrityksen mahdollisista työpaikoista, joista he voivat olla kiinnostuneita. Kaiken kaikkiaan Palonen toteaa, että ”ulkomaalaistaustaiset ovat Lassila & Tikanojalla pysyvin ryhmä Heillä on vielä sitä kuuluisaa suomalaista sisua jäljellä”.

Tärkeä on myös mahdollistaa työntekijöiden osaamisen kehittäminen. Työkokemuksen, koulutuksen ja vapaaehtoistyön, harrastustoiminnan profiloinnin jälkeen osaamista täydennetään puuttuvalta osalta. Tässä hyödynnetään oppilaitosyhteistyötä, kuten myös rekrytointikoulutuksissa. ”Haasteellisinta oppilaitosyhteistyössä on yhteisen ymmärryksen saaminen keskusteluissa. Orientaatio on usein niin erilainen”, naurahtaa Palonen.

Monenikäisyys ja monikansallisuus voimavarana

Lotta Palonen avasi moninaisuus-teemaa kertoen, että heidän yrityksessä on 400 eri tehtävänimikkeellä olevaa työntekijää. Yrityksessä on moni-ikäisiä, monikansallisia ja osa-työkykyisiä ihmisiä. Työntekijöissä on 90 eri kansallisuutta. ” Johtamisessa onkin panostettu moninaisuuden johtamiseen ja yhä enemmän myös ikäjohtamiseen. Työhyvinvoinnista halutaan huolehtia.”, Palonen korostaa.

Veto- ja pitovoima

Palosen mukaan saatavuusharkinta voi muodostua esteeksi rekrytoinnille. ”Työnantaja sitoutuu palkkaamaan työntekijän sitten joskus, kun lupa tulee, jos tulee”, Palonen harmittelee. Myös ulkomaalaistaustaisten Suomessa jo asuvien työttömien työllistämiseen on panostettava, jotta emme mene merta edemmäs kalaan. ”Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste Suomessa v. 2018 oli 55% ja miestenkin 73%”, Palonen kertoo. On kuitenkin myös muistettava, että matalapalkkatöissä on jo nyt suuri osa maahanmuuttajia. Mukana on myös korkeakoulutettuja. ”Korkeakoulutus ei ole ulkomaalaistaustaisille samanlainen työllistämistä edistävä tekijä kuin Suomessa suoritetut korkeakoulututkinnot”, Palonen harmittelee. ”Kansainvälisistä osaajista on osattava pitää myös kiinni ja heidän osaamisensa on huomioitava urakehityksessä paremmin”, Palonen jatkaa.

Meillä ei ole vara hukata ketään

Kotouttaminen ei tapahdu automaattisesti, vaan sen tekevät ihmiset. ”Meidän kaikkien on hyvä pysähtyä miettimään, miten esimerkiksi suhtaudumme osa-työkykyisiin?”, Palonen heittää yleisölle. Palonen haastaa myös pohtimaan, riittääkö kohtuullinen suomen kielen taito työllistymiseen sekä voiko koulutusta antaa selkokielisesti?

Palosen mukaan Lassila & Tikanojalla puhutaan paljon toimintatapaosaamisista eli siitä, miten me teemme asioita. Sitä kautta syntyy meidän yrityskulttuurimme. Teemme todella merkityksellistä työtä. Olemme ihmisen isoimpien kysymysten äärellä ja läsnä silloin, kun on työkykyhaasteita tai silloin kun ollaan siirtymässä eläkkeelle. Tämä työ vaatii vastuun ottamista ja itsensä johtamista. ” Annetaan ihmisille mahdollisuus”, summaa Palonen.