Artikkelikuva

Vain menestyvät yritykset voivat työllistää

Kauppakamarin kevätkokous pidettiin mielenkiintoisessa tilanteessa. Uusi eduskunta oli juuri aloittanut työnsä ja hallitusneuvottelut käynnistyivät samana päivänä. Hallitusneuvottelut ja niissä sovittava hallitusohjelma ovat erittäin merkittäviä myös elinkeinoelämän kannalta.

Yritystoiminnan kehittämiseksi on tärkeää, että toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava. Vakaat poliittiset ja taloudelliset olot antavat yrityksille mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa, tehdä investointeja, tarjota työpaikkoja ja tuottaa uutta hyvinvointia koko yhteiskuntaan.

Eduskuntavaalien tulos on vahvan hallituksen muodostamisen ja selkeän hallituspolitiikan linjan kannalta vähintäänkin haastava. Kansan vaaleissa ilmaisemat mielipiteet hajautuivat aiempaa voimakkaammin, mistä syystä poliittinen kenttä on uudessa eduskunnassa pirstaleisempi kuin edellisessä. Suomen tilanne muistuttaa Saksan ja Ruotsin äskeisiä hallitusneuvotteluita, jotka osoittautuivat kovin vaikeiksi ja veivät paljon aikaa. Myös Espanjan viimeviikkoisten vaalien tulos ennakoi aiempaa hankalampia hallitusneuvotteluita.

Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että uuden hallituksen linjasta saadaan mahdollisimman nopeasti selkoa. Tämä edellyttää hallituksen muodostajalta nyt taitoa ja puolueilta suurta vastuullisuutta. Maailman taloudessa on nyt aivan kylliksi epävarmuustekijöitä eikä niiden jatkoksi tarvita kotimaista poliittista kriisiä.

Yritystoiminnan kannalta oleellisinta on tieto uuden hallituksen talouspolitiikan linjasta. Näiltä osin hallitusneuvotteluiden tunnusteluvaihe jäi kovin ohueksi. Yritystoiminnan, investointien ja uusien työpaikkojen perustamisen kannalta kyse on kuitenkin aivan perustekijästä.

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on saavuttanut yleisen hyväksynnän. Tavoite ei ole mitenkään liian kunnianhimoinen, Helsingin seudulla työllisyysaste on jo tällä hetkellä liki tavoitteessa. Muissa Pohjoismaissa on päästy selvästi Suomea parempaan työllisyyteen.

Hallitusosapuolten pitäisi hallitusohjelmassa kyetä sopimaan keinoista työllisyysasteen nostamiseksi. Työstä ei tule helppoa, koska talouskasvun vetoon ei voida enää yksin tuudittautua. Tarvitaan toimenpiteitä työn tekemisen kannustimien lisäämiseksi, sosiaaliturvan uudistamiseksi, työvoimapolitiikan tehostamiseksi, paikallisen sopimisen lisäämiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi. Kauppakamarit ovat esittäneet näistä oman näkemyksensä.

Aivan oleellista työllisyysasteen nostamiseksi on pitää huolta yritystoiminnan edellytyksistä.

Vain menestyvät yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja perustaa uusia työpaikkoja. Työllisyysasteen nostaminen riippuu suomalaisen tuotannon ja Suomessa teetetyn työn kilpailukyvyn kehityksestä. Monilla vientimarkkinoilla talouden veto on viime kuukausina hiipunut ja poliittiset riskit kasvaneet. Kun kysynnän kehitykseen kohdistuu uhkia, kannattaisi meidän pitää visusti huolta siitä, että itse päättämämme kustannustekijät ovat kohtuullisia.

Erityisesti verotuksen kehityksestä on syytä kantaa huolta.

Työn teettämisen verokiila on Suomessa kansainvälisesti verrattuna edelleen erittäin korkea ja sitä pitäisi pystyä alentamaan. Tämä edellyttää ansiotulojen verotuksen maltillista, mutta määrätietoista alentamista kaikissa tuloluokissa.

Myös yritysverotuksen täytyy olla jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyistä.

Tämä on tärkeää kaikenkokoisille yrityksille. Tällä hetkellä 20 prosentin yhteisöverokanta on kansainvälisesti kilpailukykyinen, mutta kilpailutilannetta täytyy seurata aktiivisesti ja tarvittaessa reagoida siihen. Yhteisöverokannan lisäksi on pidettävä huolta siitä, että myös yritystoiminnan muodostaman tulon verotus on kohtuullista.

Uusista investoinneista ja työpaikoista päättäminen on aina yrityksille riskien ottamista. Tätä riskien ottamista on syytä kannustaa.

Aivan erityisen tärkeää tämä on perheyrityksissä, joissa omistaja ottaa riskiä myös henkilökohtaisesti. Sosialidemokraattien vaaliohjelmassa esitetyt suunnitelmat listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämisestä ja yrittäjävähennyksen poistamisesta olisivat nyt aivan väärä signaali toimintansa kehittämistä miettiville perheyrityksille.


Kauppakamarin kevätkokous 8.5.2019
Kauppakamarin I varapuheenjohtaja Peter Freman