Valitukset hyydyttävät pääkaupunkiseudun kasvua

Jutun kirjoittamisen jälkeen harjoitushallin rakentamisen esivalmistelut on aloitettu Pirkkolassa.

Kasvava pääkaupunkiseutu tarvitsee kipeästi uusia palveluja, liikenneyhteyksiä ja asuntoja, mutta rakennushankkeet herättävät kaupunkilaisissa myös vastarintaa.

Tämän ovat saaneet kokea niin Raide-Jokerin rakentajat Patterimäen puistossa kuin McDonald’s-ravintolan suunnittelijat Pakilassa.

Valitus on viivästyttänyt myös Pirkkolan liikuntapuistoon rakennettavan uuden harjoitus­hallin valmistumista. Kesäkuussa maanrakennustyöt työmaalla pysähtyivät, kun Helsingin hallinto-oikeus kielsi rakennustoimet hankkeesta tehdyn valituksen vuoksi.

Hallista vastaavan Pirkkolan liikuntahalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kirsi Eräkangas sanoo olevansa turhautunut tilanteeseen, sillä hankkeella on lainvoimainen kaava ja sen mukainen rakennuslupa.

– Hanke eteni kaupungin päätöksenteon kaikki portaat asianmukaisesti ja julkisesti. Tehdyistä päätöksistä olisi ollut mahdollisuus valittaa useaan kertaan. Hankkeen vastustajat eivät kuitenkaan näitä oikeuksiaan käyttäneet, Eräkangas toteaa.

Hankkeiden viivästyminen turhauttaa

Myös Helsingin kaupunkiympäristön toimiala­johtaja Mikko Aho myöntää olevansa välillä turhautunut kaupungille ja kaupunkilaisille tärkeiden hankkeiden myöhästymisestä.

Rakentamiseen ja kaupunkikehittämiseen liittyy aina riskejä. Hankkeiden toteuttajien on otettava huomioon, että matkan varrella voi tulla viivästyksiä.

– Haastavia kysymyksiähän tällaiset tapaukset ovat. Kun hankkeella on lainvoimainen kaava ja rakennus­lupa, niin silloin siihen ei pääse kiinni muuten kuin valittamalla hallinto- tai käräjäoikeuteen. Sitten on vain odotettava oikeuden päätöstä, jotta päästään eteenpäin. Totta kai tällaiset hidastukset ovat kiusallisia.

Aho kuitenkin muistuttaa, että pääsääntöisesti rakennushankkeet etenevät sutjakkaasti. Hänen mielestään otsikoihin nousevat konfliktitilanteet ovat varsin harvinaisia suhteessa hankkeiden määrään.

– En näe kaavoitusjärjestelmässä ja prosesseissa mitään suurempia vikoja tai korjattavaa.

Nykyinen lainsäädäntö ja päätöksenteko­järjestelmä mahdollistavat pääsääntöisesti sen, että asiat sujuvat selvästi ja läpinäkyvästi.

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on toiminut Ahon mielestä varsin hyvin. Hän ei toivo valmisteilla olevassa lakiuudistukseen suuria muutoksia.

– On turha lähteä korjaamaan sellaisia asioita, jotka eivät ole rikki. Meillä on hyvä järjestelmä, mutta toki asioita voi aina viilata ja tehdä sujuvammaksi kaupunkikehityksen koko ketjussa maapolitiikasta aina alueiden rakentamiseen ja ylläpitoon.

Kuntalaisten ääni kuuluviin oikeassa paikassa

Kaksi vuotta sitten Rakennusteollisuus RT, kiinteistö- ja rakennusalan RAKLI ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK teettivät selvityksen, jossa kaavoitus- ja valitusjärjestelmän tilasta kysyttiin 50 suurimman kaupungin kaavoittajilta ja asiantuntijoilta.

Selvityksen mukaan kaavavalituksista koituvia haittoja voitaisiin vähentää parantamalla ja monimuotoistamalla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Monilta turhilta valituksilta vältyttäisiin, jos kuntalaiset osaisivat vaikuttaa oikeassa kohtaa kaavaprosessia.

Myös Mikko Aho pitää tärkeänä saada kaupunkilaisten ääni kuuluviin.

– Työtä tehdään koko ajan yhteistyössä kaupunki­laisten kanssa. En tiedä, miten voisimme enää kovinkaan paljon avoimuutta lisätä nykyisestä.

Ahon mukaan kaupunki voi pyrkiä ehkäisemään konfliktitilanteita ennalta viemällä hankkeita huolellisesti eteenpäin, harjoittamalla mahdollisimman avointa viestintää ja olemalla tiiviissä vuorovaikutuksessa eri osapuolten välillä.

– Kuuntelemme herkällä korvalla kaikkia mielipiteitä, mutta onhan se surullista, että konfliktitilanteita sattuu. Sitten keskustelua käydään isoilla kirjaimilla.

Muutos lähialueella herättää intohimoja

Tuoreena esimerkkinä Aho mainitsee Kumpulassa Limingantielle kaavaillun uuden päiväkodin. Päivähoitopaikkoja tarvitaan alueella lisää, mutta osa asukkaista vastustaa hanketta muun muassa pelättyjen liikenneongelmien vuoksi.

– Tässä asiassa olisi ollut ehkä hyvä käydä parempaa vuoropuhelua asukkaiden kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että peruuttaisimme hankkeita vastustuksen vuoksi. Oleellista on, että ihmiset tietävät hyvissä ajoin, mitä on tulossa. Se voisi auttaa.

Ahon mielestä vuoropuhelu kaupungin kehittämisestä on Helsingissä aivan eri tasolla kuin vielä 10–15 vuotta sitten.

– Siihen panostetaan koko ajan. Yritämme löytää keinoja, joilla saadaan heikkojakin signaaleita kuuluviin.

Ahon kokemusten mukaan tavallisille kaupunkilaisille oma lähiympäristö on aina se kaikkein tärkein asia. Kun siinä uhkaa tapahtua muutoksia, ne herättävät aina intohimoja.

– En tiedä tilanteen ratkaisuun muuta lääkettä kuin keskustelu ihmisten kanssa.

Kaavoitus mitoitettava kohteen mukaan

Aho huomauttaa, että kaupungin kehitys­tavoitteet on aina sovitettava yhteen luontoarvojen ja asukkaille tärkeän lähiluonnon kanssa. Tästä seuraa väistämättä ristiriitoja, joita on pyrittävä ratkomaan hakemalla mahdollisimman laajasti hyväksyttyjä kompromisseja.

– Kaikki eivät voi saada tahtoaan läpi. Silloin pitäisi löytyä ymmärrystä puolin ja toisin.

Uutena tekijänä on viime vuosina noussut sosiaali­nen media. Ahon mukaan vaikkapa Facebook ja Twitter avaavat niin hyvässä kuin pahassa uusia vaikuttamismahdollisuuksia.

– Hyvinkin nopeasti voi nousta yhden asian liikkeitä, joiden vaikuttamisintressit voivat olla hyvin kapea-alaisia. Siihen en ota kantaa, ovatko vaikuttamisyritykset oikeutettuja tai ei.

Ahon mukaan kaupungin tavoitteena on kehittää kaavoituksen prosesseja ja toteutustapoja yhteisymmärryksessä eri osapuolten kanssa. Kaavoitus on myös skaalattava tapauskohtaisesti kohteen laajuuden ja vaikeusasteen mukaan.

– Pieni muutos omakotitalon tonttiin vaatii eri työkalut kuin kokonaisen asuinalueen kaavoitus, Aho havainnollistaa.

Rakentajien mielestä kaava-asiat etenevät kuntien hallinnossa usein tuskallisen hitaasti. Aho muistuttaa, että kaavoituksessa on aina otettava huolellisesti huomioon yksittäisen kohteen ohella laaja kokonaisuus. Siksi työ vaatii aikaa.

– Kasvaneista tarpeista huolimatta kaavoituksesta vastaavat henkilöresurssit eivät ole Helsingin kaupungilla nousseet. Nyt kaavoitamme esimerkiksi asumiselle 700–800 000 neliömetriä rakennus­oikeutta vuodessa, kun vielä kahdeksan vuotta sitten samalla porukalla kaavoitettiin 250 000 neliömetriä.

Luonnonsuojelulaki valituksen pohjana

Pirkkolassa uuden hallin rakennuttajat huokaisivat marraskuussa helpotuksesta, kun Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi rakennustöiden keskeyttämistä koskevan valituksen.

Valittajat ovat kuitenkin ilmoittaneet, että he hakevat hallinto-oikeuden päätök­sestä vielä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Asiaan puuttuneet henkilöt ovat niin aktiivisia, että he luultavasti yrittävät pitkittää asiaa niin pitkälle kuin mahdollista.

Pirkkolan hallihankkeesta tehty valitus pohjautui luonnonsuojelulain 57. pykälään. Se antaa alueellisille luonnonsuojeluyhdistyksille mahdollisuuden hakea toimenpidekieltoa, jos ne epäilevät hankkeen aiheuttavan sellaista luonnon tuhoutumista tai luonnonarvojen heikentymistä, joka ei ole merkitykseltään vähäinen.