Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Metsähallituksen viestintäjohtaja Terhi Koipijärven ja T-Median vastuullisuuspalvelujen johtaja Sari Kuvajan mukaan ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia ei voida ratkaista ilman yrityksiä.
He ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan Yritysvastuu – johtamisen uusi normaali (Kauppakamari, 2017) ja painottavat mielellään puheessaan strategista yritysvastuuta. Kirjan mukaan vastuullisuus pitää nostaa yrityksen strategian keskiöön, ja vastuullisuusasioita johtaa ja arvioida osana yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, liiketoimintamahdollisuuksia ja riskejä.
Syksyllä 2018 julkaistu IPCC:n viimeisin ilmastoraportti nosti ilmastokysymykset ympäristökeskustelun ykkösaiheeksi. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole ainoa yrityksiä ja kansakuntia haastava ympäristökysymys. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuus ja puhtaan veden saatavuus ovat asioita, joihin yritysten toiminnalla on vaikutusta. Ilmastonmuutos ja monimuotoisuus liittyvät myös yhteen monin tavoin.
– Kestävien luonnonvarojen käytön näkökulmasta voimme toimia suunnannäyttäjinä myös muille. Esimerkiksi puunkäyttö osana kulutusratkaisuja ja fossiilisten tuotteiden korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla ovat asioita, joihin yritysten kannattaisi panostaa. Myös päästöjä on onnistuttu vähentämään pitkällä aikavälillä: puhdas teknologia ja energiatehokkuusratkaisut ovat olleet merkittäviä, Koipijärvi toteaa.
Oikeilla mittareilla nivotaan yhteen vastuullisuustyön ja liiketoiminnan tavoitteet. Molemmat korostavat, että yrityksillä pitää olla myös muuhun maailmaan kytkettäviä tavoitteita.
– Monet yritykset hyödyntävätkin YK:n kestävän kehityksen ohjelmaa Agenda 2030:a ja siihen liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita vastuullisuustyönsä viitekehyksenä. Ohjelma on myös koettu toimivaksi tavaksi osallistaa ihmisiä ja työntekijöitä vastuullisuuteen, Kuvaja kertoo.
Lisäksi viisas yritys ennakoi tulevaa, vaikka lainsäädäntö laahaisi perässä.
– Herkkyys sidosryhmien kuuntelemiseen ja toimintaympäristön seuraaminen auttavat myös pohtimaan, mikä on oman yrityksen menestystarina seuraavalla vuosikymmenellä, Koipijärvi vakuuttaa.
Kuvaja ja Koipijärvi kehottavat suomalaisyrityksiä viestimään vastuullisuudestaan rohkeammin.
– Yritykset voisivat olla rohkeampia vastuullisuustyössä ja tulla julkisuuteen vähän keskeneräisilläkin ohjelmilla. Kaiken ei aina tarvitse olla valmista ja loppuun asti hiottua, sillä tietoa voi alkaa levittää jo varhaisemmassa vaiheessa ja kirittää siten myös muita toimijoita, Koipijärvi rohkaisee.
Sijoittajat ovat sekä Kuvajan että Koipijärven mielestä vahva ja jatkuvasti kasvava vastuullisuuden muutosvoima, joka sysää asioita liikkeelle. Sijoittajat puhuvat kieltä, jota yritysten ylin johto ja hallitusammattilaisetkin uskovat.
Strategisen yritysvastuun kehittämisessä vastuullisuuskysymyksiin perehtynyt hallituksen jäsen onkin yritykselle korvaamaton voimavara.
– Suomella on maana mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä ja viedä eteenpäin toimintatapoja, jotka auttavat myös muita kestävään kehitykseen tähtäävissä ratkaisuissa, Koipijärvi sanoo.
Hän ja Kuvaja nostavat esille Suomen vahvuuksina osallistavan, avoimen vuoropuhelun, päätöksenteon ja luovuuden sekä luottamuksen. Kaikki tämä toimii hyvänä pohjana luoville yhteisöille.
Osaamista ja innovointia siis löytyy, mutta tulevaisuudessa sitä tarvitaan vielä enemmän.
– Pienestä väestöstä ei välttämättä löydy kaikkea sitä lahjakkuutta, mitä tarvitaan. Siksi meidän pitäisi kasvaa entistä moniarvoisemmiksi ja suvaitsevaisemmiksi, jotta tänne myös haluttaisiin tulla, Kuvaja pohtii.
Moniarvoisuuden hyväksyminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen auttaisivat yrityksiä houkuttelemaan tarvitsemiaan osaajia. – Kysehän on viime kädessä myös vastuullisesta, modernista työnantajakuvasta, Kuvaja ja Koipijärvi muistuttavat.