Yrityksille viime vuosi oli hyvää aikaa – alkaneen vuoden näkymät riskialttiimpia

Viiden viime vuoden aikana tuotanto on Helsingin seudulla kasvanut 14 prosenttia, kun koko maassa kasvu on ollut 9 prosenttia. Ero johtuu Helsingin seudun tasapainoisesta ja palveluvaltaisesta elinkeinorakenteesta, kasvavasta väestön määrästä sekä koko maata paremmasta tuottavuudesta

– Liiketoiminnan kehitys oli viime vuonna vahvaa lähes kaikilla aloilla. Erityisen ilahduttavaa on teollisuuden voimakas kehitys, koska se kasvattaa vientituloja, sanoi Anni Vepsäläinen, Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja, puheenvuorossaan.

Rakentamisen kasvu on ollut voimakasta jo usean vuoden ajan. Tälle perustan luo sekä vahva asuntojen kysyntä että seudulla jatkuvat suuret infrastruktuurihankkeet. Liike-elämän palvelut ovat olleet voimakkaassa kasvussa jo usean vuoden ajan, mutta viime vuonna myös monet yksityiset palvelut, kuten majoitus- ja ravitsemistoiminta olivat vahvassa vedossa.

Tasainen kasvu on luonut edellytyksiä myös työllisyyden paranemiselle. Työllisyysaste Helsingin seudulla on ylittänyt jo pitkään 75 prosenttia, mikä on hallitusohjelmassa koko maalle asetettu tavoite. Kannattaa kuitenkin huomata, että työllisten määrän kasvu on täälläkin tasaantumassa.

Alkaneen vuoden näkymät ovat varsin epävarmat

Kansainvälisen talouden riskit ovat nyt poikkeuksellisen suuria. Lähi-idän konfliktit aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä ja uhkia koko maailman turvallisuudelle, mutta niillä on myös taloudellisia seurauksia.

– Esimerkiksi Suomen vienti Iraniin oli lupaavassa kasvussa, kunnes Yhdysvaltain asettamat sanktiot viime vuonna käytännössä pysäyttivät kaupan ja sen rahoituksen, puhui Vepsäläinen.

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota on haitannut maailmankauppaa laajasti. Vaikka osapuolet ovat viime viikolla allekirjoittaneet ensimmäisen vaiheen sopimuksen tilanteen rauhoittamisesta, ei kauppasotaa ole suinkaan vielä ratkaistu. Todennäköistä on, että joudumme varautumaan vaikeasti ennakoitaviin käänteisiin kauppasodassa ainakin marraskuussa pidettäviin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin saakka.

Iso-Britannian tilanne näyttää nyt vakaammalta kuin ennen parlamenttivaaleja. Valitettavasti vakaus on merkinnyt maan ja EU:n teiden eroamisen varmistumista. Sillä, miten brexit lopulta toteutetaan, on suuri merkitys suomalaisyrityksille, onhan kyseessä merkittävä kauppakumppani ja maailmantalouden suuri toimija.

Yritykset varautuvat erilaisten riskien toteutumiseen myös kotimaassa

Valitettavasti poliittiset riskit eivät ole kasvaneet vain kansainvälisessä taloudessa. Myös kotimaassa yritykset joutuvat varautumaan poliittisesta ja työmarkkinoiden ennakoimattomasta toiminnasta aiheutuvien riskien toteutumiseen.

– Käynnistynyt työmarkkinakevät on tästä valitettava esimerkki. Eri alojen työmarkkinaosapuolten näkemyserot sopimusratkaisujen sisällöstä ovat nyt vahvoja ja niitä tehostetaan lakkouhilla. Lakkojen taloudelliset vaikutukset voivat olla hyvinkin suuria – tilanteen kärjistyessä jopa suurempia kuin alkuperäiset sopimuserimielisyydet, muistuttaa Vepsäläinen.

Poliittiset riskit ovat kasvamassa myös maan hallituksen päätöksenteossa.

Valtion ensi vuoden talousarvion yhteydessä pitäisi päättää konkreettisista toimista, joilla työllisyysastetavoitteeseen päästään. Toimia on valmisteltu useissa kolmikantaisissa työryhmissä, jotka eivät ole päässeet työssä eteenpäin sopimusratkaisujen ollessa avoimina.

Uusia ratkaisuja todella tarvitaan. Koko maan työllisyysaste on jämähtänyt 72,6 prosenttiin. Hallitusohjelman tavoitteesta ollaan nyt 70 000 työllisen päässä.

– Tavoitteen saavuttaminen on tärkeää paitsi julkisen talouden tasapainon, niin myös yritysten työvoiman saannin turvaamisen kannalta, sanoo Vepsäläinen.

Valitettavasti viime eduskuntavaalien jälkeen työllisyyspäätöksissä on otettu takapakkia, koska aktiivimallin purkamisen ja sosiaalietuuksien korotusten työllisyyttä heikentävät vaikutukset ylittävät hallituksen uusien päätösten työllisyyttä parantavat seuraukset.

– Kauppakamarit ovat ottaneet työllisyysasteen kehityksen erityisseurantaan, kertoo Vepsäläinen. Kauppakamareiden kotisivuilla on julkaistu työllisyystavoitelaskuri, joka seuraa työllisyyden kehitystä ja matkaa 75 % työllisyystavoitteeseen kuukausitasolla. Laskurin avulla voidaan arvioida tehtyjen päätösten työllisyysvaikutuksia reaaliaikaisesti