Päivitetyllä osaamisella kohti tulevaisuutta

Iso osa meidän tulevaisuuden ennakoinnistamme on sitä, että mietimme millaisella porukalla työtä tehdään tulevaisuudessa ja minkälaiset kyvykkyydet pitää organisaatiossa olla, että päästään niihin tavoitteisiin, joita on asetettu, Malinen toteaa.

– Vain riittävä osaaminen ja jatkuva oppiminen mahdollistavat Suomen menestyksen. Nyt kun työkyvyttömyys ja eläkkeiden määrät ovat nousussa, voi kysyä, onko kyse siitä, ettei ihmisillä ole riittävästi osaamista? Esiin ovat nousseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella myös mielenterveysongelmat ja sen seurauksena syrjäytymisen riski.

Malisen mukaan osaamisen kehittäminen on haasteellista myös siksi, että yksi perustutkinto ei enää riitä koko työuraan. Pitäisi löytää uusia, joustavia ja ketteriä tapoja lisätä omaa osaamista työuran elinkaaren varrella. Olemassa olevaa osaamista olisi hyvä pystyä laajentamaan sellaisille alueille, joita nykypäivän työssä tarvitaan, esimerkkinä vaikkapa data-analytiikka.

Yksi este on korkea- ja ammattikorkeakoulujen nykyinen rahoitus, joka tukee tutkintoja, eikä joustavaa ja ketterää uuden oppimista.

Työelämän muutos on käynnissä, työurat ovat jo muuttuneet ja muutos etenee. Myös asiakaskäyttäytyminen on muuttunut. Nyt palveluita halutaan 24/7, mutta ovatko rakenteet kunnossa? Miten vaikkapa työlainsäädäntö tulee tässä vastaan?

Entä digitalisaatio?

– On väärä lähtökohta, että digitalisaatiolla on haettu vain kustannustehokkuutta. Meidän ei myöskään tule digitalisoida vanhaa tekemistä, vaan muuttaa samalla toimimisen tapaa. Asiantuntijuuden muutoksesta hän sanoo, että paljon rutiiniasioita, joita aikaisemmin hoitivat asiantuntijat, on digitalisoitu. Nyt asiantuntijuus tarkoittaa enemmän ongelmanratkaisua. Pitää samalla olla kaiken tiedon äärellä nöyrä ja ymmärtää, minkä pohjalta asiantuntijana vie asioita eteenpäin ja tekee päätöksiä. Jokaisella pitää olla kykyä ottaa vastuuta omasta asiantuntijuudestaan.

– Teimme finanssialalla tutkimuksen, jossa kysyttiin alan ihmisiltä, mitkä ovat top viisi osaamista, joita tulevaisuudessa pitäisi olla,  Malinen kertoo.

Vastaukset koostuivat yllättävän selkeästi itsensä johtamisen taidoista, muun muassa oman työn johtamisen taidoista, muutoskyvykkyydestä ja oppimiskyvykkyydestä.

Kun työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat nousussa voidaan kysyä, onko kyse myös siitä, ettei ihmisillä ole riittävästi osaamista, tai osaaminen ole oikeanlaista, sanoo ELO:n henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen.

Elossa on annettu työntekijöille itsensä johtamisen työkaluja, Malinen sanoo.
– Puhumme paljon toimintatapaosaamisista eli siitä, miten me teemme asioita. Sitä kautta syntyy meidän yrityskulttuurimme. Teemmehän todella merkityksellistä työtä, olemme ihmisen isoimpien kysymysten äärellä ja läsnä silloin, kun on työkykyhaasteita tai silloin kun ollaan siirtymässä eläkkeelle. Tämä työ vaatii vastuun ottamista ja itsensä johtamista.

Villi kortti ”Työtön tulevaisuus”

Malinen ei usko, että tekoäly ja robotiikka vievät suurimmalta osalta ihmisistä työn tulevaisuudessa.
– Uskon, että aina tekevälle työtä löytyy, työ muuttuu, tulee ihan uudenlaisia tehtäviä. Näinhän ihmiskunnassa on aina tapahtunut.
Mutta mikä on yksilön vastuu ja kuinka paljon meidän tulisi yhteiskunnallisesti häntä tukea, Malinen pohtii.

– Pitäisi pystyä yhdessä rakentamaan mahdollisuuksia ja uudenlaisia rakenteita, jotka mahdollistaisivat työn löytymisen jokaiselle. Tämä ei saisi jäädä liikaa yksilön harteille.

Haastattelussa on hyödynnetty tulevaisuuden ennakoinnin alustaa Futures Platformia ».
Haastateltava tutustui haastattelijan (Jari Koskinen) kanssa keskustellen tulevaisuuden muutosilmiöihin, villeihin kortteihin ja heikkoihin signaaleihin.

Tutustu tulevaisuuden ennakoinnin käsitteisiin »