Barona Rakennus Oy:n toimialapäällikkö Timo Ahola antaa yrityskommentin koronatilanteessa.

Baronan Timo Ahola: Asuntorakentamisen jatkuminen pitää turvata

Rakentamisen merkitys talouteen on niin merkittävä, että sen jatkuminen on turvattava julkisen vallan toimin koronakriisin jälkeen. Etenkin asunto- ja korjausrakentaminen työllistävät.

Rakentaminen on selvinnyt toistaiseksi koronakriisistä varsin vähin häiriöin. Toimialajohtaja Timo Ahola henkilöstöpalveluyritys Barona Rakennus Oy:stä sanoo, että käynnissä olevilla työmailla työt ovat jatkuneet lähes normaalisti.

– Suomen ja Viron väliset matkustusrajoituksetkaan eivät aiheuttaneet ongelmia, sillä virolaiset työntekijät pysyivät täällä. Työmatkaliikenteen salliminen jälleen oli hyvä asia, sillä kiellon pitkittäminen olisi alkanut tuoda vaikeuksia.

Aholan arvion mukaan myös uusien rakennushankkeiden aloitukset ovat toteutuneet 90-prosenttisesti. Jonkin verran viivästyksiä on kuitenkin esiintynyt.

Rakentaminen jatkuu suunnitelmallisesti

Ahola huomauttaa, että rakentamisen tahti oli jonkin verran rauhoittunut jo ennen koronaa. Tämä on näkynyt työvoimapulan helpottumisena viime vuoteen verrattuna.

– Tietynlaista varovaisuutta kaikilla toimijoilla on nyt kuitenkin aistittavissa. Koronakriisi vaikuttaa psykologisesti myös rakennusalaan.

Ahola uskoo, että rakentaminen jatkuu kesän yli suunnilleen suunnitellulla tavalla. Nyt kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei virus pääse leviämään työmailla tai yhteismajoituksissa.

– Hyvä hygienia, siivous ja desinfiointi ovat tässä oleellisia. Myös ruokailuja ja taukoja on rytmitetty uudelleen.

Julkista tukea rahoituksen varmistamiseen

Aholan arvion mukaan rakennusalan todelliset haasteet alkavat kuluvan vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa, kun nyt käynnissä olevat urakat alkavat valmistua.

– Kriisi vähentää kuluttajien luottamusta talouteen ja siten myös asuntojen kysyntää. Se taas vähentää vapaarahoitteista tuotantoa. Tähän toivoisin valtiolta tukitoimia, jotta rakentamista pystytään jatkamaan.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan alan työllisyys ylitti viime vuonna 200 000 työntekijän rajan. Myös Timo Ahola muistuttaa toimialan isosta merkityksestä työpaikkojen luomisessa ja kansantalouden pyörien pyörimisessä.

Hänen arvionsa mukaan rakennusalan suurimmat uhat liittyvät rahoitukseen, jos pankit alkavat suhtautua aiempaa nihkeämmin uusien rakennushankkeiden rahoittamiseen.

– Tällöin tarvitaan valtiolta sopivaa tukea yrityksille, esimerkiksi Finnveran lainatakauksia.
Julkisuudessa moni poliittinen päättäjä on peräänkuuluttanut uusien infrahankkeiden käynnistämistä ja erityisesti investointeja raideyhteyksiin.

Asuntorakentaminen pidettävä käynnissä

Aholan mielestä julkiset investoinnit infraan ovat tärkeitä, mutta sen rinnalle tarvitaan toimia asuntotuotannon pitämiseksi käynnissä etenkin pääkaupunkiseudulla.

– Kaupungistuminen jatkuu koronakriisin jälkeenkin, ja kasvukeskuksissa tarvitaan tulevaisuudessa lisää uusia asuntoja.

Aholan mukaan asuntorakentamisen tukemista puoltaa sekin, että se työllistää infrahankkeitakin enemmän. Asuntorakentaminen hyvien liikenneyhteyksien varrella myös tukee toimivaa infraa sekä kestävää kehitystä.

Toinen konkreettinen ja työllistymistä merkittävästi lisäävä tukitoimi olisi Aholan mielestä energia- ja korjausavustusten lisääminen ennen kaikkea taloyhtiöille.

– Ikääntyvän asuntokannan peruskorjaamisella ja energiatehokkuuden parantamisella saavutetaan työllistymisen ohella merkittäviä ja pitkäaikaisia ilmastopäästöjen vähennyksiä.

Lue myös

Lausunto: Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavaluonnos

Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavaluonnos Viikinrannan-Lahdenväylän alueen kaavoitustarpeen taustalla on Helsingin viimeisin kokonaisyleiskaava Yleiskaava 2016, jonka korkein hallinto-oikeus...

Lausunto: Luonnos Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2024 (AM-ohjelma)

Helsingin kaupunginkanslia on pyytänyt kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen...

Kannanotto: Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2023 -luonnos

Helsingin seudun kauppakamarin kannanottona esitetään seuraavaa: Yleistä MAL 2023 on strateginen...