Tähtäimessä Latinalainen Amerikka ja Suomen suurimmat kauppakumppanit Brasilia ja Meksiko

Enemmistö suomalaisista yrityksistä, jotka ovat investoineet Latinalaiseen Amerikkaan, ovat suuria yrityksiä. Pk-yritykset toimivat usein jakelijoiden kautta alueella. Koronapandemia on vauhdittanut digitalisaatiota varsinkin terveyssektorilla. Paperia tarvitaan pakkausteollisuudessa. Latinalaisen Amerikan maat vievät paljon maataloustuotteita, joiden kysyntä on pysynyt korkeana. Kaivos- ja energiaprojektien aikatauluja on siirretty eteenpäin.

Kaupankäynnin onnistuminen Latinalaisessa Amerikassa edellyttää, että yritys tuntee hyvin lopullisen asiakkaan tarpeet ja on tietoinen alalla vallitsevasta kilpailutilanteesta. Luotettava paikallinen kumppani ja referenssin saaminen jossain alueen valtioista helpottavat markkinoille pääsyä. Usein yritys joutuu tekemään pilottiprojektin omakustanteisesti, ja ostaja päättää vasta nähtyään lopputuloksen, kelpaako tuote hänelle. Päätökset tehdään usein korkealla tasolla, ja aikataulut saattavat hyvinkin venyä.

Brasilialla on hyvät mahdollisuudet selvitä pandemian vaikutuksista

Brasilia aloitti radikaalit koronaviruksen vastaiset toimet maaliskuussa 2020. Sairastuneiden määrä on kasvanut kevään kuluessa. Koronatapausten suuri määrä on kuitenkin suhteutettava Brasilian asukaslukuun (230 miljoonaa). Erot sairaustapausten osalta Brasilian sisällä ovat olleet suuria kuten Euroopassakin.

Brasilia on muun maailman tavoin kärsinyt koronapandemian seurauksista ja talouden hidastumisesta. Bruttokansantuotteen ennustetaan putoavan 5 – 8 prosenttia vuonna 2020. Viennin rakenteen ja Brasilian jättimäisen koon vuoksi Brasilialla enemmän resilienssiä kuin muilla alueen mailla. Vienti on vetänyt. Maataloustuotteiden kysynnän ja hintojen ei uskota laskevan. Makroluvut näyttävät kesäkuussa 2020 edelleen hyviltä. Sisäpolitiikassa on erilaisia jännitteitä. Kolmasosa kansasta kannattaa yhä presidenttiä.

Suomalaisten yritysten kannattaa tutkia Brasilian markkinat

Brasilian uskotaan nousevan nopeasti koronapandemian aiheuttamasta kriisistä. Maassa on meneillään laajoja kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia. Verotusta ja hallintoa kehitetään eläkeuudistuksen jälkeen. Byrokratiaa pyritään vähentämään. Yksityistämisohjelmalla pyritään parantamaan yritysten toimintaympäristöä.

Suomalaisten yritysten odotetaan pitkällä aikavälillä hyötyvän EU:n ja Mercosur-maiden välisestä vapaakauppasopimuksesta, jonka lisää Euroopan maiden vientiä Mercosur-valtioihin.

Brasiliassa on kysyntää edistyksellisille ratkaisuille. Brasilia on kehittynyt maa, joka on johtavassa asemassa usealla sektorilla maailmassa. Instituutiot ovat vahvoja. Teollisuuden pohja on hyvä.

Koronapandemian aiheuttamasta lyhytaikaisesta epävarmuudesta huolimatta Brasilia tarjoaa useita liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille esimerkiksi sellu- ja paperisektorilla, kaivosteollisuudessa, metalli- ja viemärisektorilla, terveydenhoidossa sekä telekommunikaatiossa, kyberturvallisuudessa, avaruustekniikassa ja uudistuvissa energioissa, maataloudessa sekä öljy- ja kaasusektorilla. Maailman suurin 5G-huutokauppa järjestään ensi vuoden alussa.

Suomalainen yritys voi hankkia melko edullisesti brasilialaisen yrityksen omistukseensa tällä hetkellä ja päästä näin Brasilian valtaville markkinoille.

On kuitenkin aina muistettava, että lainsäädäntöön ja verotukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, mikäli yritys on aloittamassa yritystoimintaa Brasiliassa.

Koronapandemia lisäsi kysyntää terveys- ja telealalla Meksikossa

Meksikon bruttokansantuotteen arvioidaan laskevan jopa 8,8 prosenttia koronapandemian aiheuttaman kriisin vuoksi. Kriisistä toipuminen ja tulevaisuuteen valmistuminen luo kuitenkin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi terveys- ja telealalla.

Meksikon talouden pilareita ovat palvelusektorin ja öljyteollisuuden ohella tehdasteollisuus, maatalous ja turismi. Teollisuustuotannon osalta erityisesti autoteollisuus on Meksikossa kasvanut voimakkaasti.

Meksikon solmimat vapaakauppasopimukset helpottavat kaupankäyntiä

Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan NAFTA-sopimuksen päivityksen, USMCA:n, on määrä astua viimein voimaan 1.7.2020. Neuvottelut EU-Meksiko -globaalisopimuksen uudistamisesta on saatu loppuun, ja sopimuksen allekirjoituksen arvioidaan tapahtuvan 2021 alkupuoliskolla.

Molemmat sopimukset helpottavat kaupankäyntiä. EU-Meksiko sopimus poistaa tullimaksut ja helpottaa tullimenettelyjä, ja osapuolten välinen sijoitussuoja parantuu. Toimitusketjujen sujuvuuden varmistaminen on USMCA:n hyötyjen maksimoimiselle tärkeää. Näiden sopimusten lisäksi Meksikolla on lukuisia vapaakauppasopimuksia eri maiden ja alueiden kanssa.

Katse kohti kaivos-, terveys-, biotalous- ja koulutussektoreita sekä älykkäitä ratkaisuja

Meksiko on maailman suurin hopean tuottaja. Sillä on suuret kuparivarannot, ja Meksikosta on löydetty yhdet maailman suurimmista litiumesiintymistä.

Meksiko pyrkii siirtymään kestävään kaivostoimintaan, mikä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kehittyvä sääntely-ympäristö ja laaja pakkausteollisuus etsivät myös kestäviä pakkausratkaisuja ja korvikkeita muoville.

Meksiko pyrkii uudistamaan terveydenhoitoa pohjoismaisen mallin mukaisesti. Maa on tunnettu myös terveysturismista. Palvelut ovat korkealaatuisia, ja hinnat ovat kohtuullisia. Yksityiset ja julkiset oppilaitokset kouluttavat opiskelijoita ja tarjoavat laajasti kandidaatin tutkintoja ja jatko-ohjelmia, mutta harvat käyvät läpi keskiasteen jälkeisen koulutuksen. Tämä avaa mahdollisuuksia suomalaiselle koulutusviennille.

Myös ilmansaasteiden vähentäminen on miljoonakaupungissa prioriteetti, jonka vuoksi sekä julkiset että yksityiset toimijat Meksiko Cityssä kehittävät kaupunkiliikenteeseen ja sähköautoiluun liittyviä ratkaisuja. Tämä avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Meksiko haluaa lisätä myös yhteyksiä maan eri osiin ja parantaa kyberturvallisuutta. Näillä aloilla suomalaiset joutuvat kilpailemaan yhdysvaltalaisten ja israelilaisten kanssa.

Jätteiden erottelu- ja kierrätystekniikat, kaatopaikkojen kunnostaminen, biohajoamishankkeet, polttolaitokset ja vaarallisten jätteiden käsittely voivat myös tuoda liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.