Työn tarjontaa lisättävä

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden aikana päätöksiä, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset vuoteen 2029 mennessä. Matkaa tavoitteeseen on paljon eikä koronapandemian pitkittyminen tavoitteen saavuttamista helpota.

Selvää on, että ilman uusia rakenteellisia toimia tavoitteeseen ei päästä. Hallituksen onkin määrä pohtia työllisyyttä vahvistavia toimia budjettiriihessä syyskuun alussa.

Uusia työllistymistä tukevia päätöksiä kaivataan nopeasti.

Keskuskauppakamari on esittänyt 100 000 lisätyöllisen työllisyyspakettia. Siihen päästäisiin laajentamalla paikallista sopimista yrityksissä, porrastamalla ja lyhentämällä työttömyysturvaa, alentamalla ansiotulojen verotusta, uudistamalla eläkejärjestelmää, muuttamalla aikuiskoulutustuen ehtoja, toteuttamalla perhevapaauudistus ja laajentamalla kotitalousvähennystä. Yhdessä kova paketti, mutta parantaisi selvästi työn tekemisen kannustimia sosiaaliturvalla elämiseen verrattuna. Seuraukset näkyisivät kasvun vahvistumisena.

Samalla on tehostettava työperäisen maahanmuuton palveluita.

Lupahallinto sujuu tällä hetkellä aivan liian hitaasti. Tämän seurauksena moni työpaikka jää täyttämättä ja osaaja työllistämättä Suomessa. Kauppakamarit ovat esittäneet, että työperäiselle maahanmuutolle asetettaisiin 30 000 työpaikan vuosittainen tavoite ja viranomaistoiminta mitoitettaisiin tavoitteen mukaiseksi. Tämä vastaisi ikääntyvän Suomen ja sen yritysten tarpeisiin.

Erityisesti Uudellamaalla työllisyystilanne on kärjistynyt. Työttömiä työhakijoita oli Uudellamaalla kesäkuussa 112 947. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä on vahvasti kasvanut, työvoimaviranomaisille ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli kesäkuun lopussa 17 276. Yritykset kertovat suhdannetiedusteluissa selvistä vaikeuksista saada palvelukseensa osaavaa työvoimaa. Erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöistä, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä sekä hoitoalan työntekijöistä on Uudellamaalla kova pula. Monet yritysten menestyksen kannalta strategiset työt, kuten it-alan tehtävät eivät näissä luvuissa näy, koska ne täytetään viranomaispalvelujen ulkopuolella.

Hallituksella on budjettiriihessä mahdollisuus puuttua työvoimatilanteeseen, jossa maassa vallitsee samanaikaisesti korkea työttömyys ja työvoimapula. Tätä koskeva valmistelutehtävä on annettu kansliapäälliköistä koostuvalle työryhmälle. Tilaisuus alkaa olla tämän hallituksen viimeisiä, sillä vuoden 2023 budjetista päätettäessä eduskuntavaalit painavat jo päälle.