Artikkelikuva

Lausunto: ehdotus Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen tarkistamiseksi

Helsingin seudun kauppakamari vaatii, että mainosten esittämistapaa koskevat määräykset poistetaan rakennusjärjestyksestä. Nimensä mukaisesti sen tulee säädellä vain rakentamiseen liittyviä asioita – ei mainosten sisältöjä tai esittämistapaa. Erityisen ongelmallinen on liikkuvan kuvan kategorinen esittämiskielto muualla kuin kävelykadulla ja liikenneturvallisuutta koskevan todistustaakan asettaminen mainoslaitteen sijoittajalle.

Yleistä

Helsingin kaupunki on päivittämässä vuonna 2010 voimaan tullutta rakennusjärjestystään. Lähtökohtana ovat uuden kaupunkistrategian 2021-2025 tavoitteet. Tarkistamisessa keskitytään joihinkin keskeisiin rakennusjärjestyksen määräyksiin. Ehdotuksessa on mm. nykyistä enemmän vapautuksia toimenpideluvan hakemisesta. Luonnonarvoja huomioidaan enemmän, puurakentamista edistetään ja sähköisten mainoslaitteiden aiheuttamia haittoja vähennetään. Käyttökelpoisten rakennusosien uudelleenkäyttöä ja muiden rakennusosien kierrätystä lisätään.

Kauppakamari pitää hyvänä, että lupaprosesseja ja rakennusvalvonnan toimintaa pyritään ehdotuksessa sujuvoittamaan vapauttamalla kiinteistöjen haltijat nykyistä laajemmin velvollisuudesta hakea toimenpidelupa. Valitettavasti sujuvoittamista ei ole monelta muilta osin tavoiteltu, vaan rakennusjärjestykseen on lisätty lukuisia, varsin yksityiskohtaisiakin uusia määräyksiä. Tällainen on esim. 31 a §:n vaatimus lintuasiantuntijan suorittamasta tutkimuksesta lintujen pesimäaikana tapahtuvan puiden kaadon yhteydessä.

Tarpeettoman yksityiskohtainen sääntely hidastaa investointien toteutumista ja nostaa rakentamisen hintaa. Vaikka jotkin kustannuksia nostavista määräyksistä perustuvat lakiin, valtaosasta päättävät kunnat itse. Ja vaikka yksittäisen määräyksen vaikutus ei olisikaan merkittävä, määräysten yhteisvaikutus voi sitä olla. Kaupungin kehittäminen tehostuisi selvästi, jos kaupunki näkisi tehokkaan kaavoituksen ja luvituksen tärkeänä vetovoimatekijänä. Sääntelyä pitää purkaa, ei lisätä.

Mainoslaitteita koskevat määräykset

Ehdotuksessa on laajennettu mainoslaitteita koskeva sääntely rakennusten lisäksi katualueella sijaitseviin laitteisiin. Samalla ehdotetaan useita mainostamista koskevia määräyksiä mm. valaistuksen voimakkuudesta ja vaihtuvien mainosten päivitysvälistä. Muulla katualueella kuin kävelykadulla sijaitsevan mainoslaitteen näytöllä on kielletty esittämästä liikkuvaa kuvaa, jollei mainoslaitteen sijoittaja asiantuntijaselvityksin osoita, ettei siitä aiheudu haittaa liikenneturvallisuudelle.

Kauppakamari vaatii, että mainosten esittämistapaa koskevat määräykset poistetaan rakennusjärjestyksestä. Nimensä mukaisesti sen tulee säädellä vain rakentamiseen liittyviä asioita – ei mainosten sisältöjä tai esittämistapaa. Kaupungilla on erikseen laaditut mainoslaitteita koskevat ohjeet, jotka on viime keväänä päivitetty yhteisymmärryksessä alan toimijoiden kanssa.

Täysin käsittämätön on liikkuvan kuvan kategorinen esittämiskielto muualla kuin kävelykadulla ja liikenneturvallisuutta koskevan todistustaakan asettaminen mainoslaitteen sijoittajalle.

Digitaalisuus on erottamaton osa nyky-yhteiskuntaa ja liikennettä, eikä ole mitään perusteltua syytä asettaa digitaalista mainostamista lähtökohtaisesti eri asemaan muun mainonnan kanssa. Liikkuva kuva on olennainen osa digitaalista mainontaa ja tekee sen houkuttelevaksi mainostajille. Jos liikkuvan kuvan käyttö lähtökohtaisesti kielletään, ei ulkomainostoimijoiden kannata sijoittaa digitaalisiin mainoslaitteisiin.

Ehdotuksessa ei ole mitenkään perusteltu, miksi liikkuvan kuvan täyskieltoon on ylipäätään päädytty tai minkälaista/ kenen antamaa asiantuntijaselvitystä edellytetään. Sen perusteella, että KYMP-lautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on yksittäistapauksessa joutunut asettamaan uhkasakkovelvoitteen jollekin toimijalle, ei tule rangaista kaikkia mainosalan toimijoita liikkuvan kuvan esittämis- kiellolla. Eikä yritysten jo ennestään suurta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia tule lisätä epämääräisillä yleisvaatimuksilla asiantuntijaselvityksistä.

Ulkomainonta tuottaa Helsingin kaupungille merkittäviä tuloja ja on tärkeä viestintäväline niin elinkeinoelämälle kuin julkiselle sektorille. Kaupungilla on parhaillaan meneillään ulkomainonnan järjestämisestä yleisillä alueilla kilpailutus, jossa sopimuskauden pituus on vähintään 10 vuotta ja jonka taloudellinen merkitys pelkästään kaupungille on huomattava. Yhtenä osana kilpailutusta on ulkomainonnan digitaalisuuden kehittäminen, jota koskevia vaatimuksia on liitetty kilpailutukseen.

On suorastaan epäasiallista, että kaupunkiympäristön toimiala tavoittelee suurta taloudellista hyötyä pitkillä ulkomainostamista koskevilla sopimuksilla painottaen samalla digitalisointia, ja samanaikaisesti valmistelee rakennusjärjestystä, joka pahimmillaan voisi viedä taloudellisen pohjan digitaalista ulkomainoskokonaisuutta koskevalta sopimukselta.

Ongelmallinen on myös määräys, jonka mukaan ilman toimenpidelupaa saa liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta peittää enintään puolet. Esim. rakennusten kivijalassa sijaitsevien päivittäistavarakauppojen tilankäytön tehokkuusvaatimukset pakottavat kalustamaan ikkunoiden eteen. Jotta kalusteiden rumat takaosat, sosiaalitilat tai varasto eivät näkyisi kadulle, on ikkunat käytännössä peitettävä kokonaan. Ja tavaratalokiinteistöissä saattaa tulla tilanne, joka vaatii yksittäisen ikkunan peittämisen kokonaan suurimman osan ikkunoista säilyessä peittämättöminä.


Lisätietoja

Tiina Pasuri
Johtava asiantuntija

Pia Pakarinen
Toimitusjohtaja

Lue myös

Lausunto: Luonnos Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2024 (AM-ohjelma)

Helsingin kaupunginkanslia on pyytänyt kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen...

Lausunto: Luonnos valtion väyläverkoston investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032

Väylävirasto on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032.