Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Metropoliohjelma kantaisi hedelmää koko Suomelle
Julkaistu:
Helsingin seutu on Suomen talouden keskeinen veturi ja eniten kansainvälistä kasvupotentiaalia omaava metropolialue. Sen kehitysvauhti on kuitenkin jäämässä jälkeen kovimmista kilpailijoista muissa Pohjoismaissa. Seuraavalta hallitukselta vaaditaankin nyt metropolipolitiikkaa, joka turvaa Helsingin seudun ja samalla myös muun Suomen kasvun ja kehityksen.
Jos veturista loppuu puhti, pysähtyy hiljalleen koko juna.
Helsingin seudun kauppakamarin johtajan Markku Lahtisen mielestä lause kuvaa osuvasti myös pääkaupunkiseudun roolia koko Suomen talouden moottorina.
Jos Helsingin dynamiikka hiipuu, pyörivät talouden rattaat hitaammin muuallakin Suomessa.
– Tämä fakta on päässyt monelta poliittiselta päättäjältä viime vuosina unohtumaan. Sen sijaan heillä on mielikuva, että varakas ja muuttovoittoinen alue pärjää kyllä omillaan, Lahtinen toteaa.
Esimerkkejä on kuulemma helppo löytää, sillä eduskunnassa pk-seutu jää tämän tästä alakynteen. Suuriin infrainvestointeihin lohkeaa varsin niukasti valtionosuuksia. Myös EU:n rakennerahaston tukieurot valuvat pitkälti Uudenmaan ulkopuolelle.
Lisätaakkana ovat Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta maakunnille siirtyvät massiiviset yhteisöverojen tasaukset.
– Nyt on lopultakin käännettävä kehityskatse Helsingin suuntaan ja nähtävä sen taloudellinen merkitys koko Suomelle. Koko maata ei voi johtaa samalla sapluunalla. Siksi tulevasta hallitusohjelmasta on löydyttävä nimenomaan Helsingin seudulle räätälöity metropoliohjelma, joka antaa mahdollisuuksia innovatiivisiin kokeiluihin ja ottaa huomioon myös seudun muuta maata kansainvälisemmät erityispiirteet, Lahtinen tiivistää.
Kilpailijat kirivät jo edelle
Metropoliohjelmaa ovat sorvanneet jo pidemmän aikaa Helsingin seudun kauppakamari, Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä Uudenmaan liitto.
Kaikkien yhteisenä huolena on alueen kilpailukyky ja kiinnostavuus investorien silmissä. Tampere, Turku ja Oulu kasvavat tahoillaan, mutta käytännössä vain Helsingin seudulla on riittävät mahdollisuudet kasvaa myös kansainvälisesti kiinnostavaksi ja kilpailukykyiseksi metropoliksi.
Lupaava noste ja kiinnostavuus ovat kuitenkin nopeasti katoavaa sorttia, jos pelimerkit eivät riitä nykyistä parempaan.
– Olemme elinkeino- ja väestörakenteen sekä elinvoimaisuuden mittareilla muuta Suomea edellä, mutta jäämässä uudelleen jälkeen muista Pohjoismaista. Lähialueiden metropoleissa valtio panostaa huomattavasti enemmän esimerkiksi isoihin infrahankkeisiin. Täällä koko maata hyödyttävien hankkeiden rahoitus nojaa liian paljon seudun kuntien kukkaroihin, joista muutenkin valtionosuuksia siirretään muualle maahan, Lahtinen murehtii.
Esimerkkinä hän mainitsee Göteborgin seudun, jossa valtion rahoitussiivu esimerkiksi liikenneinfraan liittyvissä investoinneissa on 60 prosenttia. Helsingin seudulla vastaaviin hankkeisiin on saatu valtion rahoitusta enää alle 20 prosenttia. Ei siis ihme, että isot infrahankkeet etenevät monien mielestä tahmeasti.
Vaikuttavuus valtionrahoituksen pääkriteeriksi
Kuinka kehitystä saataisiin sitten käännettyä?
Yhtenä avainrohtona olisi valtion, kuntien ja elinkeinoelämän yhteinen ohjelma, johon kaikki osapuolet sitoutuisivat. Idea olisi pitkälti samanlainen kuin maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevissa ja varsin toimiviksi osoittautuneissa MAL-sopimuksissa.
– Pelkkien selvitysten ja ehdotusten sijaan niissä pitää olla myös konkretiaa, joilla Helsingin seudun vahvuuksia kehitetään edelleen, Lahtinen painottaa.
Valtionosuuksien jaossa pääkriteerinä pitää jatkossa olla niiden vaikuttavuus ja kokonaishyöty. Myös väestönkasvusta, vieraskielisyydestä ja elinvoiman edistämisestä aiheutuvat kustannukset tulisi huomioida pk-seudulla nykyistä paremmin.
Merkittävissä liikenneinvestoinneissa valtionosuudet olisi palautettava vähintään 50 prosentin tasolle. Uudenmaan TKI -panostusten taso on puolestaan nostettava prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
– Pääkaupunkiseudulle saatu iso investointi tuo mukanaan alihankintaa ja kumppanuuksia myös muualle Suomeen, Lahtinen muistuttaa.
Myös korkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi nykyisen hajasijoittamisen sijaan keskittää sinne, missä ne tuottavat aidosti kasvua. Uudellamaalla aloituspaikkoja on nuorten ikäluokkiin suhteutettuna liian vähän.
– Kannettu vesi ei tunnetusti kaivossa pysy. Sen sijaan on viisaampaa rakentaa lisää kaivoja sinne, missä niille on käyttöä, Lahtinen muistuttaa.
▶ Metropolipolitiikka – menestystä koko Suomelle
Tutustu Vuosikirjaan 2023.
▶ Tiedote: Helsingin seudulla mahdollisuus vauhdittaa koko maan menestystä
Seuraavalta hallitukselta odotetaan suunnanmuutosta
Kauppakamarien mielestä Suomi on velkaantuva, ikääntyvä ja byrokraattinen maa, joka tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Tulevan hallituksen urakkana on rakentaa Suomeen kestävä talous ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka houkuttaa ja kannustaa yrittämään, investoimaan, kasvamaan, työllistämään ja työllistymään.
▶ Lisätään osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä.
▶ Parannetaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä.
▶ Varmistetaan riittävät perustaidot jokaiselle lapselle ja nuorelle.
▶ Vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä, lisätään työllisyyttä ja varmistetaan kannustava verotus.
▶ Tehdään työn tekemisestä aina kannattavaa.
▶ Porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmä.
▶ Mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissa.
▶ Varmistetaan kilpailukykyinen verotus ja kevennetään ansiotuloverotusta läpi tuloluokkien.
▶ Vauhditetaan investointeja ja vihreää siirtymää sujuvilla kaavoitus- ja luvitusprosesseilla.
▶ Luvat yhdeltä luukulta, lisäksi kaavojen ja lupien käsittelylle palvelulupaus.
▶ Lisätään valitusprosessien ennakoitavuutta.
▶ Varmistetaan koko Suomen saavutettavuus ja logistinen kilpailukyky.
▶ Nostetaan liikenneinfran rahoituksen tasoa.
▶ Vähennetään liikenteen päästöjä kilpailukykyisesti.
