Yritysvastuun edistäminen kannattaa

Yritysvastuulla tarkoitetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa, jossa yritys tekee enemmän kuin lait ja määräykset edellyttävät.

Aihepiiri on laaja ja monimutkainen hiilidioksidipäästöistä henkilöstön hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin. Ei ihme, että moni yritys on ymmällään, mitä yritysvastuu tarkoittaa oman liiketoiminnan kannalta.

OP:n brändistä ja yritysvastuusta vastaava johtaja Kati Ihamäki lohduttaa, että loppujen lopuksi on kyse yksinkertaisista asioista. Vastuullisuuden toteuttamiseen ei välttämättä tarvita mutkikkaita viitekehyksiä ja paksuja raportteja.

– Kyse on perusasioista. Vaikkapa henkilöstön hyvinvointi on jokaiselle yritykselle tärkeä asia, jota voi kehittää esimerkiksi tyytyväisyyskyselyjen tulosten pohjalta, Ihamäki sanoo.

Hänen mielestään tärkeintä on tunnistaa, mitkä ovat oleellisia asioita juuri oman yrityksen kannalta.

Kuljetusalan yrityksessä sellainen voi olla päästöjen vähentäminen. Digitaalisia palveluja toimittavalle yritykselle keskeisiä asioita saattavat olla puolestaan asiakastyytyväisyys ja palvelujen saavutettavuus digiasioita taitamattomillekin.

Kati Ihamäki muistuttaa, että yrityksen työntekijät katsovat maailmaa myös kuluttajan silmin.

Henkilöstö mukaan alusta lähtien

Ihamäen mielestä yritysvastuussa on keskeistä johdon sitoutuminen, mutta näitä asioita ei voi kuitenkaan käskyttää kulmahuoneesta. Henkilöstö kannattaa ottaa alusta lähtien pohtimaan, mitä vastuullisuus tarkoittaa yritykselle.

– On tärkeää hahmottaa, miten työntekijät kokevat vastuullisen toiminnan. Jokainen meistä on myös kuluttaja ja katsoo maailmaa tästä näkökulmasta. Asiakastyötä tekevillä työntekijöillä on puolestaan hyvä tuntuma, mitä asiakkaiden mielipiteistä.

Ihamäki toimi aiemmin kestävän kehityksen johtajana Finnairissa. Siellä vastuullisuuden kehittämistä pohjustettiin kyselyllä, jossa henkilöstöä pyydettiin nimeämään tärkeinä pitämiään asioita työn ulkopuolella.

– Jotkut pitivät tärkeinä kierrätystä, tasa-arvoa tai lasten oikeuksia. Toisille taas oli päällimmäisenä huoli ilmastonmuutoksesta. Kyselyn pohjalta lähdimme miettimään, miten yritys voisi parantaa omaa toimintaansa ja vastata näihin haasteisiin.

Osallistava lähestymistapa on työläs, mutta Ihamäen mielestä vaivannäkö kannattaa. Se auttaa koko henkilöstön sisäistämään vastuullisuuden merkityksen.

– Tämä alkaa näkyä tuotteissa ja jokapäiväisissä kohtaamisissa asiakkaiden kanssa. Asiakkaillekin syntyy sellainen mielikuva, että näitä asioita on oikeasti mietitty. Näin vastuullisuudesta tulee osa yrityksen brändiä.

Yritys hyötyy myös taloudellisesti

Ihamäen mielestä yksikään yritys ei voi enää jättää huomioimatta vastuullisuusasioita, mikäli se aikoo menestyä pitkällä tähtäimellä. Hyvä esimerkki on ilmastonmuutoksen torjunta, johon asiakkaat ja muut sidosryhmät edellyttävät yrityksiltä käytännön toimia.

Päästöjen vähentäminen on myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Energian, veden ja raaka-aineiden käytön tehostamisella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Siksi ympäristöpäällikön kannattaa olla yrityksen talousjohtajan paras kaveri.

Myös investointeihin kannattaa Ihamäen mielestä ottaa ympäristönäkökulma. Energiatehokas laite tai talotekninen ratkaisu voi olla hieman kalliimpi vaihtoehto, mutta käytön aikaisen energiansäästön ansiosta ympäristöä säästävä hankinta on myös taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.

Yritykset tiivistävät yhteistyötä

Ihamäki toimii Keskuskauppakamarin perustaman vastuullisuuslautakunnan varapuheenjohtajana. Lautakunnan tehtävänä on muun muassa määritellä yhteisiä tavoitteita, suunnitella koulutustilaisuuksia ja arvioida yhtiöiden edistymistä vastuullisuusjärjestelmien toimeenpanossa.

Hänen mukaansa yritykset tekevät näissä kysymyksissä entistä enemmän yhteistyötä, vaikka vastuullinen toiminta nähdään myös kilpailutekijänä.

Parhaita käytäntöjä jaetaan jopa kilpailevien yritysten välillä. Nähdään, että kokemusten vaihto hyödyttää kaikkia.

Monella toimialalla yritysten vastuullisuustyötä kehitetään erilaisissa verkostoissa ja kehityshankkeissa. Esimerkiksi finanssialan, kaupan ja kemian alan yritykset ovat sopineet yhteisistä vastuullisuusohjelmista ja sitoumuksista.

Myös energiansäästössä yritykset tekevät toimialakohtaista yhteistyötä vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa, joihin liittyneet yritykset sitoutuvat vähentämään energian kulutusta asetettujen tavoitteiden mukaan.

Motivan vetämään toimintaan liittyy yhteishankkeita, joissa yritykset ja tutkimustahot etsivät keinoja energian ja materiaalien käytön tehostamiseen.

– Seuraava askel voisi olla laajentaa yhteistyötä eri toimialojen välille. Esimerkiksi matkailualalla on aloitteita, joissa lento-, laiva- ja majoitusalan yritykset miettivät keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi, Ihamäki toteaa.

Kauppakamarin naisverkostolle on tilausta

Yritysvastuuseen kuuluu oleellisena myös sukupuolten tasa-arvo. Helsingin seudun kauppakamari perusti neljä vuotta sitten Johtajuuden Naiskamarin, joka keskittyy naisten uramahdollisuuksien parantamiseen.
– Kyse on ennen muuta rohkeuden valamisesta naisille, jotta he uskaltavat ottaa enemmän vastuuta ja pyrkiä johtajapaikoille, kauppakamarin Espoon toimiston johtaja Saija Äikäs sanoo.

Saija Äikäs arvioi, että naiset tarvitsevat edelleen miehiä enemmän tukea tavoitellessaan uralla etenemistä.

Naiskamari on järjestänyt tapaamisia pari kertaa vuodessa. Niissä on käsitelty muun muassa rohkeutta, oman persoonan peliin laittamista, muutosjohtamista ja luovuutta. Elokuussa järjestetyssä tilaisuudessa teemana oli vastuullisuus, ja Kati Ihamäki oli yksi puhujista.

– Tilaisuuksiin mahtuu yleensä mukaan runsaat sata osallistujaa. Paikat täyttyvät parin tunnin sisällä ilmoittautumisen alkamisesta. Myös saamastamme palautteesta huokuu, että tällaiselle verkostoitumiselle on tilausta.

Naiskamarin tilaisuuksissa eri alojen asiantuntijat antavat käytännön vinkkejä urapolun eri vaiheisiin. Äikäs sanoo, että ehkä vieläkin tärkeämpää on kuulla naisten omakohtaisia kokemuksia.

– Tilaisuuksissa tunnelma on avoin ja luottamuksellinen. Naiset uskaltavat kertoa myös kokemistaan vastoinkäymisistä ja miten niistä on selvitty – eli ei aina mitään Tuhkimo-tarinoita.
Äikäksen mielestä tilanne on hieman parantunut viime vuosina, mutta naiset tarvitsevat edelleen miehiä enemmän tukea tavoitellessaan uralla etenemistä.

Toki ei yrityksiäkään voi syyttää siitä, ettei naisia nouse johtoryhmiin ja hallituksiin. Naisten urakehitys hidastuu usein lasten saamisen ja hoitamisen aikaan. Näin he eivät etene niihin liiketoimintapositioihin, joista johtotehtäviin yleensä noustaan.

Äikäs muistuttaa, että työyhteisön tasa-arvon ja ylipäätään monimuotoisuuden edistäminen on myös liiketaloudellisesti fiksua. Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että tästä on yritykselle taloudellista hyötyä, sillä se lisää yleensä tuottavuutta ja innovointia.