Advisory Boardin jäsenen vastuusta

Vastuu voi huonossa tapauksessa realisoitua vahingonkorvauksena yhtiölle, sen osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle. Sitä vastaan on syytä varautua vastuuvakuutuksella (jonka yhtiö ottaa) ja esimerkiksi startup-yritysten kohdalla yhtiöjärjestykseen otetulla vastuuvapauslausekkeella.

Vaihtoehto osakeyhtiön ulkopuolisille hallituksen jäsenille voi olla Advisory Boardin kokoaminen. Advisory Board ei ole osakeyhtiölain mukainen toimielin. Se toimii yhtiön johdon ja hallituksen neuvonantajana eikä sillä ole siinä roolissa osakeyhtiölaista tulevaa vastuuta. Se voi olla esimerkiksi välivaihe kehitettäessä kasvuyritystä kohti perinteistä hallitustyöskentelyä. Advisory Boardiin voidaan myös joustavasti koota yhtiössä kulloinkin tarvittavaa ulkopuolista sparrausta.

Advisory Boardin jäsenet eivät kuitenkaan ole kokonaan vastuukysymysten ulottumattomissa.

Seuraavassa käsitellään muutamia näkökulmia Advisory Boardin jäsenen vastuusta.

Liikesalaisuuksia suojataan laeilla

Työskentelyn aikana Advisory Boardin jäsenet saavat usein tietoonsa yrityksen liikesalaisuuksiksi katsottavia tietoja. Liikesalaisuuslain 4 §:n voisi katsoa koskevan myös Advisory Boardin toimintaa. Siinä kielletään ilmaisemasta tietoja, jotka on saatu ”luottamuksellisessa liikesuhteessa”. Rikoslain 30 luvun 5 ja 6 § säätävät rangaistuksen yrityssalaisuuden rikkomisesta ja väärinkäytöstä. Boardin jäsenten kohdalla kannattaa joka tapauksessa tehdä salassapitosopimus liikesalaisuuksista, joita suojaa myös liikesalaisuuslaki.

Vahingonkorvaus sopimussuhteessa

Työskentelystä Advisory Boardissa on syytä tehdä sopimus Boardin jäsenen ja yhtiön välillä. Huomattava on, että sopimussuhde voi syntyä (ainakin aikaa myöten) myös ilman kirjallista sopimusta, kun vain aloitetaan yhteistyö tietyssä tarkoituksessa. Tämä artikkelin lopussa on muistilista sopimuksessa sovittavissa asioista.

Sopimussuhteessa syntyy aina kummallekin osapuolelle vastuu noudattaa sopimusta. Voidaan puhua huolellisuusvelvoitteesta. Jos Boardin jäsen esimerkiksi laiminlyö sopimuksessa sovitun työskentelyvelvoitteen, syntyy hänelle korvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan. Vastaavalla tavalla Boardin jäsenelle syntyy korvausvelvollisuus minkä tahansa muunkin selkeästi sovitun tehtävän laiminlyömisestä. Korvausvelvollisuus voi tietysti syntyä myös yhtiölle sen laiminlyödessä sitoumuksiaan jäsentä kohtaan.

Onko Boardin jäsenellä sitten asiantuntijan vastuuta antamistaan neuvoista? Sopimuksen Advisory Boardiin osallistumisesta voisi katsoa olevan asiantuntijapalvelusta tehdyn toimeksiantosopimuksen.

Jos asiantuntija toimii tietyssä konkreettisessa asiassa huolimattomasti ja aiheuttaa toimeksiantajalleen vahinkoa, voi korvausvastuu realisoitua.

Korvausvastuu edellyttää, että toimeksiantaja pystyy näyttämään toteen syntyneen vahingon. Asiantuntijan taas pitää lähtökohtaisesti pystyä näyttämään työskennelleensä huolellisesti, jotta korvausvastuuta ei synny. Advisory Boardin jäsenten ei voi katsoa olevan niin sanotussa tulosvastuussa esimerkiksi siitä, että yhtiö saavuttaa tietyn tulostason tai jonkun muun tavoitteen.

Sopimussuhteessa vastuuta voidaan rajoittaa vastuunrajoitusehdoilla. Koska on mahdollista, että Advisory Boardin jäsenelle voi syntyä vastuu esimerkiksi huolimattoman menettelyn seurauksena, vaikka se olisi tahatontakin, kannattaa jäsenten harkita vastuunrajoitusehtojen ottamista sopimukseensa. Tyypillistä on esimerkiksi konsulttisopimuksissa rajoittaa vastuu kaikissa vahinkotapauksissa (vahinkolajeissa) enintään saadun palkkion määrään. Tärkeää on myös selkeästi muotoilla sopimuksessa, mikä on Advisory Boardin ja sen jäsenen tehtävä, ja korostaa boardin neuvovaa/avustavaa roolia.

Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari