Aineeton omaisuus kasvun vauhdittajana

Mitä aineettomaan omaisuuteen kuuluu?

Aineetonta omaisuutta ovat esimerkiksi yrityksen nimi, tekniset keksinnöt tai menetelmät, muotoilut, palvelukonseptit, brändi, data ja laajasti ajatellen yrityksen osaaminen, joka mahdollistaa muut mainitut. Ideoita ei sellaisenaan voi suojata, vaan ne pitää jalostaa suojattavaan muotoon. Tällöin suojataan, hallitaan ja kaupallistetaan kehitystyön tuloksia. Aineeton omaisuus muuttuu kaupallista arvo omaavaksi konkreettiseksi ja taloudellisesti laajemmin hyödynnettäväksi omaisuudeksi.

Aineettomat oikeudet (IPR) jaetaan tekijänoikeuteen ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeudella suojataan teoskynnyksen ylittäviä teoksia ja muun muassa tietokoneohjelmia ja valokuvia, ja suojan saa ilman rekisteröintitoimenpiteitä. Teollisoikeuksia voidaan ajatella kolmelta kantilta: teknologian suojaaminen (patentti ja hyödyllisyysmalli), liiketoiminnan suojaaminen (tavaramerkki, toiminimi, domain-nimi, some-tunnisteet ja liikesalaisuudet) ja muotoilun suojaaminen (mallisuoja). Joitakin tuotteita ja esimerkiksi palveluja voidaan suojata useamman suojamuodon yhdistelmällä.

Liikesalaisuudet ja kilpailukieltosopimukset täydentävät IPR-järjestelmää. Riskit, joita ei teollis- ja tekijänoikeuksilla voida suojata, voidaan yleensä suojata sopimuksilla.

Aineettomat oikeudet tarkoittavat oikeutta kieltää ja toisaalta myöntää käyttö kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä ei yksinään riitä, vaan samalla tulee varmistaa, ettei omalla toiminnallaan loukkaa muiden oikeuksia. IPRien rekisteröinti ei myöskään riitä, vaan tulee järjestää seuranta oikeuksien toteutumisen valvomiseksi. Jos väärinkäytöksiin ei puutu ja puolusta oikeuksiaan, voi IPRistä koituva hyöty jäädä lopulta pieneksi.

Miksi IPRistä kannattaisi kiinnostua? Tutkimustietoa aineettoman omaisuuden hyödyntämisestä

Valtioneuvoston kanslian maaliskuussa julkaistun tutkimuksen ”Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020: IPR-strategian taustoitus” mukaan erityisesti kasvua tavoitteleville yrityksille aineeton omaisuus on keskeinen menestystekijä. Tutkimuksen mukaan aineettoman omaisuuden eri muotojen tärkeys kasvoi liikevaihdon kasvaessa, ja voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset osaavat hyödyntää monipuolisemmin IPRiä, eivätkä turvaudu vain liikesalaisuuksiin. Aineettoman omaisuuden että sen suojaamisen merkityksen koettiin lähitulevaisuudessa kasvavan kaikilla toimialoilla. Informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alan yrityksistä yli 70 prosenttia vastasi sekä aineettoman omaisuuden (73 %) että sen suojaamisen (70 %) merkityksen kasvavan seuraavien kolmen vuoden aikana. Teollisuuden alan yrityksissä merkityksen kasvua nähtiin harvemmin (52 %). Yrityksen kasvuhakuisuus vaikutti arvioon merkityksen kehityksestä lähivuosina, ja noin 80 prosenttia voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä näki sekä aineettoman omaisuuden, että sen suojaamisen merkityksen kasvavan, siinä missä muiden yritysten parissa näin ajatteli alle 60% vastaajista. Yli puolet voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä kertoi aineettoman omaisuuden merkityksen kasvavan merkittävästi.

Euroopan patenttivirasto EPO:n ja Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO:n tutkimus immateriaalioikeuksista ja yritysten tuloksentekokyvystä EU:ssa ”Intellectual property rights and firm performance in the European Union” julkaistiin helmikuussa. Tutkimuksessa analysoitiin 127 000 eurooppalaisen yrityksen otosta, ja sen suomenkielinen tiivistelmä löytyy tästä. Keskeisenä havaintona oli, että aineetonta omaisuutta omaavilla yrityksillä on 20 % suuremmat tulot työntekijää kohti kuin muilla, ja ne maksavat keskimäärin 19 % korkeampia palkkoja kuin muuta. Patentit ovat tavaramerkkeihin ja malleihin verrattuina teollis- ja tekijänoikeuksien tyyppi, joka tuottaa keskimäärin suurimmat voitot yrityksille ja niiden työntekijöille. Eniten teollis- ja tekijänoikeuksia käyttäviä aloja ovat informaatio ja viestintä, (18 % yrityksistä omistaa teollis- ja tekijänoikeuksia). Sen jälkeen eniten teollis- ja tekijänoikeuksia omistetaan valmistusteollisuudessa (14 %) ja muiden palvelualojen (14 %) yrityksissä. Teollis- ja tekijänoikeuksia käytetään melko paljon myös ammattimaisten palvelujen yrityksissä (13%).

Mistä lisätietoa ja apua pk-yritykselle?

Vain pieni osa pk-yrityksistä omistaa aineetonta omaisuutta. VNK:n tutkimuksen mukaan yritysten osaaminen IPR-asioissa Suomessa on parantunut, mutta vielä on kehitettävää pk-yrityskentässä. Suojantarpeiden määrittely, suojauksen tavat, oikeuksien rekisteröinti, valvonta ja puolustaminen koetaan hankalaksi ja kalliiksi, ja näihin liittyvä osaaminen vähäiseksi.

Totta onkin, että pätevän IP-asiantuntijan apu on usein tarpeen. Patentti- ja rekisterihallituksen IP-asiamiesrekisteristä löytyy teollisoikeusasiamieslautakunnan auktorisoimat asiamiehet.

Aineettoman omaisuuden tehokkaampi hyödyntäminen vaatii myös osaamisen kehittämistä yrityksissä alkaen siitä, että tunnistetaan aiheeton omaisuus yrityksessä. Aineeton omaisuus tulisi ottaa osaksi pk-yrityksen strategiaa ja luoda toimintamalli aineettoman omaisuuden ymmärtämiseksi, kehittämiseksi, suojaamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Maija Kärkäs
päällikkö
Enterprise Europe Network / Helsingin seudun kauppakamari