Aluevaalit 23.1. – vanhenevan kansan hoitaminen tarvitsee myös yrityksiä ja järjestöjä

Helsingin seudun kauppakamarin teettämän selvityksen Sosiaali- ja terveyspalvelut sote-uudistuksen kynnyksellä (luettavissa tästä PDF-muodossa) mukaan yksityinen sektori tuottaa jo nyt Uudellamaalla perusterveydenhuollosta 60 prosenttia ja terveydenhuollon 4,6 miljardin euron kokonaismarkkinasta 31 prosenttia.

Sosiaalipalvelujen 2,4 miljardin euron suuruisesta markkinasta järjestöjen ja yritysten osuus on yli 40 prosenttia. Suomalaiset ovat siis jo tottuneet monituottajuuteen ja suhtautuvat siihen positiivisesti: 71 prosenttia kannattaa monituottajamallia.

Yritysten ja järjestöjen tuottamien palvelujen markkinaosuus on jo nyt niin suuri sekä terveys- että sosiaalipalveluissa, että ne pitää ottaa mukaan heti alusta pitäen kunkin alueen palveluja suunniteltaessa. Asiakkaan kannalta merkityksellisintä on, että hoito ja muut palvelut ovat nopeasti saatavilla ja että ne ovat laadukkaita. Palvelun tuottaja voi olla julkinen, yksityinen tai kolmannelta sektorilta.

Hoivapalvelujen tarve kasvaa 2030-luvulle tultaessa samaan aikaan kun työssäkäyvien määrä vähenee. Työvoimapula koskee hoitoaloja jo nyt. Alan osaajia on houkuteltava ulkomailta. Keskeinen osa toiminnan tehostamista on palvelun vastaanottajien arkeakin helpottavan digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen. Yritykset ovat panostaneet viime vuosina vahvasti digitalisaatioon, ja niillä on paljon annettavaa julkiselle sektorille, jotta perusterveydenhuollossa päästäisiin samalle viivalle kuin yksityisessä työterveyshuollossa jo ollaan.

Kustannusten kasvua on mahdotonta hillitä, jos hoitotoimenpiteiden hinnat eivät ole tiedossa ja avoimesti saatavilla. Ihannetilanteessa julkiset ja yksityiset toimijat kirittävät toisiaan parempiin suorituksiin. Se edellyttää, että sekä päättäjillä että asiakkailla on käytettävissään vertailukelpoista tietoa sekä palvelujen kustannuksista että niiden laadusta.