Asokodit teki asukkaistaan jakamistalouden edelläkävijöitä

Ei kaupunkilaisen kannata omistaa kaikkea itse. Vuosaaren keskustassa nököttää valkoinen kontti, josta voi käydä vuokraamassa kellon ympäri arjen tavaroita. Sellaisia, joita tarvitsee ehkä kerran kuukaudessa tai puolessa vuodessa.

Kodintarvikkeita, sähkötyövälineitä ja puhdistuslaitteita löytyy 10 000 euron verran: esimerkiksi nokkakärryt, polkupyörä, ompelukone, vatupassi, ikkunapesuri ja sähkösavustin. Tavaran vuokraukseen ja noutoon riittää älypuhelin.

Kontin nimi on Asoliiteri. Se on Asokotien ja CoReorientin yhteinen jakamistalouden voimannäyte.

Asoliiterin työvälineet ja tarvikkeet ovat aina omilla paikoillaan ja järjestyksessä.

Kaikki haluavat olla vastuullisia, mutta kuka toimii?

Peruutetaan hieman: idea lähti Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen missiosta vuonna 2011.

Keräsin Nokialla 12 vuotta kokemusta tekniseltä alalta ja innovaatioiden kehittämisestä. Päätin löytää keinon soveltaa osaamistani kestävän kehityksen parissa luodakseni lapsilleni parempaa maailmaa, kertoo Paloheimo.

Paloheimo on seurannut kauan ja tarkkaavaisesti kestävän kehityksen trendejä. Hän perusti Nokialla siihen oman tutkimusryhmän ja kuunteli seminaareissa kestävän kehityksen korkealentoisia ”buzz wordeja”. Samalla hän pohti, miten kestävämpää arkea voisi oikeasti rakentaa teknologian avulla. Syntyi startup-yritys CoReorient. CoReorient auttaa yrityksiä ja kuluttajia tekemään arjesta helposti kestävämpää.

Vastuullisuus on myös Asokotien yksi tärkeimmistä arvoista. Siksi konkreettinen jakamistalouden työkalua kehittävä startup kiinnosti välittömästi.

Asokodeilla (Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy) on noin 40 000 asumisoikeusasukasta ympäri Suomea. Asokodit ei ole vielä startup-yhteistyön konkari, mutta yhteiskehittäminen kumppaneiden kanssa ei ole uutta. Näin kuvailee Asokotien puolelta yhteistyötä vetänyt viestinnän asiantuntija Ilona Yrjölä.

– Asokodit on harvinaisen joustava ja ratkaisuhakuinen kumppani. Me ollaan startupina käyty paljon läpi erilaisia organisaatioita. Hyvin usein juututaan puhumisen tasolle. Strateginen sitoutuminen on vielä harvinaista uusien ratkaisujen kohdalla. Asokodeilla oli pitkäjänteisyyttä, joka johti tekoihin ja toimintaan, Paloheimo kehuu.

Pitkäjänteisyydellä Paloheimo tarkoittaa sitä, ettei haluta pikavoittoja, vaan ollaan valmiita oppimaan. Paloheimo näkee kokeilukulttuurin tärkeänä, mutta todistaa samalla, että yrityskentässä ei juuri ole sitoutumista startup-yhteistyöhön:

Monet eivät ymmärrä, että kokeiluihin osallistujat ja uskottavuus ovat kuluva luonnonvara. Jos vain pöhistään ja pyydetään kuluttajilta sitoutumista kokeiluihin, mutta tuloksia ei olla valmiita oikesti viemään laajemmin käytäntöön, asiakkaat väsyvät.

Yhteinen oppimismatka vaatii selkeän tavoitteen

Paloheimo ja Yrjölä käyttävät molemmat startup-yhteistyöstä samaa nimitystä: yhteinen oppimismatka.
– Määritelmän mukaisesti startupit tekevät uusia asioita, jolloin se edellyttää myös uusien asioiden oppimista. Siksi yhteistyöhön on aina lähdettävä kokeillen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kokeilun tavoitteet pitäisi olla selkeät, kertoo Paloheimo.

Olemme oppineet yhteistyön aikana paljon sellaista, mitä ei ennalta olisi osattu arvata. Ymmärrys kestävästä arjesta on syventynyt, Yrjölä mainitsee.

Paloheimo kuvaa yhteistyötä matkaksi löytää oikeat avaimet: Aluksi päätetään mihin halutaan yhdessä päästä. Sitten tiputaan yhdessä pimeässä kartalle ja lähdetään haromaan taskulampulla kohti määränpäätä ja menestyksen avaimia. Ei jäädä odottamaan, että ne avaimet sattuisivat löytymään jonkin katulampun alta.

Yrjölän mukaan startup kumppanina tuo erilaista virettä yhteistyöhön. Yhteistyön aikana on korostunut palvelun rakentaminen yhdessä. ”Ensimmäinen presentaatiosta ollaan päästy pitkälle yhdessä tuotteistamalla.” Toisaalta Yrjölän mukaan kumppanin koko ei vaikuta yhteistyön arviointikriteereihin. Se on aina sama: tuoko yhteistyö lisäarvoa asiakkaille. Asokodin pääkaupunkiseudun asukkaan olleet tyytyväisiä Asoliiteriin.

Lisäksi startup-yhteistyön hedelmänä voi myös saada positiivista näkyvyyttä, kun tehdään jotain ihan uutta ja erilaista, Yrjölä kertoo ja iloitsee siitä, että Asoliiteri voitti vuonna 2018 Isännöintiteko -palkinnon.

– CoReorient otti ensin yhteyttä kiinteistöjohtajaamme, mutta pian asia esiteltiin myös markkinointitiimille, jossa todettiin, että idea on todella ajassa kiinni. Ei meillä tietenkään ollut täyttä varmuutta siitä, mihin olisimme lähdössä mukaan, mutta vahva kutina kylläkin.

Kokeilu on sujunut hyvin ja Asoliiteri on nyt kaikkien vuosaarelaisten käytössä.

– Halusimme kuitenkin edetä varovasti, Yrjölä paljastaa. Olemmekin kulkeneet askel kerrallaan. Ensimmäiset viikot Asoliiteri oli vain vuosaarelaisten käytössä, ja kun kaikki sujui hyvin, laajennettiin palvelu koskemaan kaikkia Asokodin asukkaita ja lopulta kaikkia alueen asukkaita.

Yhteistyö on käytännössä vahvuuksien yhdistämistä

Koska CoReorientissa ei ole erillistä viestintäosastoa, Asokodeilta tuli näkemystä erityisesti markkinointiin ja viestintään. CoReorientilla taas on tietotaitoa palvelun teknisestä puolesta sekä vaikuttavuudesta. Yhteistyö on ollut tiivistä: yhdessä on pidetty avoimia ovia, osallistuttu tapahtumiin ja kerätty sekä jaettu palautetta.

Liikkeelle lähdettiin ajatuksella, että kokeillaan vuosi. Uudelle asialla on haluttu antaa reilusti aikaa. Vuosi on ylittynyt ja pöydällä on keskustelu jatkosta.

Ainakin Espoosta kantautuu kysymys: milloin me saamme oman Asoliiterin?

Parhaimmassa tapauksessa yhteistyö syvenee palvelemaan asukkaiden uusia tarpeita. Toiseksi parhaassa tapauksessa asiakkaista on ymmärretty enemmän ja organisaatioon on saanut lisää rohkeutta erilaisten kumppaneiden kanssa työskentelyyn.