Bluet hakee lisävoimia kansainvälisistä opiskelijoista

Bluet Floating Solutionsin toimistolla Vantaan Martinlaaksossa on meneillään palaveri, johon yrityksen avainhenkilöiden kanssa osallistuvat ammattikorkeakoulun opiskelijat Pankaj Kumar ja Shivani Shree.

Kaksikko on mukana hankkeessa, jossa kehitetään laatustandardeja yrityksen kelluville ratkaisuille. Intiasta lähtöisin oleva Kumar opiskelee Haaga-Heliassa liiketaloutta ja hänellä on tutkinto koneenrakennuksesta Intiassa. Nepalilainen Shree taas suorittaa rakennusalan tietotekniikan opintoja Metropoliassa.

– Olen työskennellyt Bluetissa nyt puolisen vuotta ja sinä aikana olen oppinut paljon. Työskentelin aiemmin ohjelmistoalalla, mutta nyt tiedän, miten Bluetin toimialla toimitaan ja millaisia laatuvaatimuksia tuotteille asetetaan, Kumar summaa.

Kumar ja Shree ovat tulleet Bluetiin Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian aloittaman IMIB-ohjelman (Immigrants as Mentors for Internationalizing Businesses) kautta. Oppilaitokset käynnistivät ohjelman tämän vuoden alussa edistämään kansainvälisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kontakteja yrityksiin ja työllistymistä Suomessa.

Ohjelmassa opiskelijat pääsevät osoittamaan osaamisensa työelämässä ammattikorkeakoulujen valmentajien ja yritysten opastuksella. Samalla yritykset voivat tutustua potentiaalisiin uusiin työntekijöihin.

Opiskelijat apuna luomassa standardeja

Vuonna 2016 perustettu Bluet suunnittelee ja rakentaa muun muassa kelluvia uima-altaita, ravintoloita sekä erilaisia majoitus- ja asuntohankkeita eri puolilla maailmaa. Suomessa Bluetin tunnetuin kohde on Allas Sea Pool Helsingin Katajanokalla.

Kansainväliset opiskelijat avustavat Bluetilla standardointityötä hakemalla eri lähteistä tietoa ja soveltamalla sitä yrityksen tarpeisiin.

– Tavanomaiseen rakentamiseen on laadittu paljon erilaisia standardeja, mutta kelluvasta rakentamisesta ne vielä käytännössä puuttuvat. Niitä tarvittaisiin esimerkiksi rakenteiden kantavuuden, tasapainon ja turvallisuuden määrittämiseen, Bluetin toimitusjohtaja Tytti Sirola sanoo.

Standardityöhön kannattaa Sirolan mukaan panostaa. Standardit vahvistaisivat asiakkaiden luottamusta siihen, että yritys pystyy tuottamaan laadukkaita ratkaisuja. Tämä toisi lisää kilpailuetua jo ennestään alan johtavalle toimijalle.

Yrityksellä on kovat kasvutavoitteet erityisesti kansainvälisille markkinoille, mikä lisää osaavien työntekijöiden tarvetta esimerkiksi ratkaisujen suunnitteluun, myyntiin ja markkinointiin. Tähän kansainväliset osaajat voivat Sirolan mielestä tuoda tervetullutta lisää.

Bluet hakee opiskelijoista uusia työntekijöitä

IMIB-ohjelmaan osallistuminen on Sirolan mukaan luontevaa jatkoa yhteistyölle, jota Bluet on tehnyt aiemminkin Haaga-Helian kanssa. Yrityksessä on ollut esimerkiksi opiskelijoita tekemässä lopputöitään.

– Työpaikan löytäminen maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Suomessa on erittäin hyvä tavoite. Siksi halusimme IMIB-ohjelmaan mukaan edistääksemme asiaa omalta osaltamme, Sirola perustelee.

Sirolan mukaan Bluetissa lähtökohtana on aina pidempiaikaisten suhteiden luominen opiskelijoiden kanssa. Heitä ei haluta hyödyntää ilmaisena työvoimana, jolle sanotaan hyvästit harjoitteluun varatun tuntimäärän täytyttyä.

– Tavoitteemme on tutustua opiskelijoihin, joille voimme tarjota pysyvää työpaikkaa ja saada näin lisävoimaa yrityksen kasvuun. Täysipäiväisen työsuhteen ohella opiskelijoista voi löytyä myös sopivia osa-aikatyön tekijöitä.

Tavoitteena täydellinen ”mätchi”

Sirolan mukaan Bluetissa työskennelleet opiskelijat ovat olleet motivoituneita työhön. Haasteena on kuitenkin löytää täydellinen ”mätchi”, jotta opiskelija voitaisiin palkata pysyvään työsuhteeseen valmistumisen jälkeen.
– Kyse ei ole vain henkilön osaamisesta. Hänen pitää olla myös sopiva persoona sopiakseen tiimiimme. Muuten rekrytointia ei tapahdu.

Potentiaalisten opiskelijoiden löytäminen edellyttää Sirolan mielestä tiivistä yhteistyötä yrityksen ja oppilaitoksen välillä.

– Toivomme, että oppilaitos valikoi meille tarjottavat opiskelijat tarkasti ja briiffaa heidät hyvin. Näin heidän ei tarvitse tulla sokkona yritykseen.

Kielimuurin kiertämiseen löytyy keinoja

Sirola arvioi, että kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointeja saattaa jarruttaa kielimuuri. Monella työpaikalla työtehtävistä selviäminen vaatii ainakin välttävää suomen kielen taitoa.

– Myös meillä suomea tarvitaan monessa työtehtävässä. Olemme kuitenkin pystyneet palastelemaan opiskelijoille tehtäviä, jotka hoituvat englannillakin.

Sirola korostaa, että opiskelija tarvitsee hyvää ohjausta ja tukea työyhteisöltä. Sen vuoksi Bluetissa on käytäntönä, että opiskelijat tekevät pääsääntöisesti töitä toimistolla etätöiden sijaan.

– Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitys korostuu, mitä vieraammasta kulttuurista opiskelija tulee. Kyse on oppimatkasta, jossa meillä on mahdollisuus oppia kulttuurieroista positiivisella tavalla puolin ja toisin.