Elina Valtosen terveiset hallitusneuvotteluista: ”Jos tästä hallitus syntyy, se kuuntelee myös kauppakamareita ja yrittäjiä”

Helsingin seudun kauppakamarin perinteinen kevätkokous (23.5.) veti pitkästä aikaa Pörssisalin lähes täyteen jäsenkuntaa. Yhtenä vetonaulana lienee ollut kokouksen alkuperäisen pääpuhujan eli kokoomuksen puheenjohtajan ja hallitusneuvotteluja vetävän Petteri Orpon nimi.

Hänen aikataulunsa eivät kuitenkaan antaneet periksi ja sijaistajaksi saapui puolueen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Elina Valtonen, jonka viime viikot ovat niin ikään kuluneet tiukasti Säätytalolla.

Hän vakuutti hallitusneuvottelujen sujuneen varsin mallikkaasti, joskin vaikeimmat asiat eli ilmasto- ja maahanmuuttokysymykset ovat vielä edessäpäin. Suomen taloustilanteesta ja siihen liittyvistä haasteista neuvottelijoilla kuuluu kuitenkin olevan yhtenevä tilannekuva.

– Kaikki kantavat vakavaa huolta Suomen kansantalouden tilasta ja bkt:n heikosta kehityksestä viimeisten 10 vuoden aikana. Se on jopa julkista taloutta tärkeämpi korjauskohde, Valtonen totesi.

Velkaantumiselle saatava stoppi

Julkisessa taloudessakin riittää toki remontoitavaa. Etenkin velkaantumiskehitys on saatava Valtosen mukaan nopeasti kuriin, mikäli Suomi haluaa antaa muutosviestiä myös ulkomaisille investoijille.

– Vuosittaiset korkomenot ovat nousseet vuositasolla jo kolmeen miljardiin euroon, mikä vie ison siivun julkisen puolen menoista. Esimerkiksi poliisitoimen budjetti on vain miljardin euron luokkaa. Tätä velkaantumista edeltävä hallitus ei ottanut riittävän tosissaan, Valtonen totesi.

Haasteita riittää myös sote- ja työllisyyspöydissä. Hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta sote-menot kasvavat nykymenolla noin miljardilla eurolla vuodessa, eikä tilannetta helpota väestön ikääntyminen. Valtosen mukaan tämä ”kuluautomaatti” on katkaistava ja hoitoon pääsyä on helpotettava. Tässä kohtaa avuksi tarvitaan myös yksityistä sektoria.

Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on kuitenkin yritysten kasvu ja osaavan työvoiman saatavuus. Tämän yhtälön ratkaiseminen edellyttää osaajien houkuttamista myös ulkomailta.

– Yritystoiminnan pitää olla jatkossakin kannattavaa ja pienilläkin pk-yrityksillä on oltava mahdollisuus ulkomaisten osaajien työllistämiseen, Valtonen totesi.

Tki-tavoitteista ei tingitä

Tuleva hallitus aikoo Valtosen mukaan panostaa myös opetukseen, koulutukseen sekä tki-panostuksiin, joista viimeksi mainitut aiotaan nostaa 4 prosenttiin bkt:stä. Yritysten tuotekehitys- ja innovaatiokuluihin ollaan tuomassa myös verokannusteita.

Maahanmuutossa ja sisäisessä turvallisuudessa on Valtosen mukaan näkemyseroja, mutta ratkaisut ovat kuulemma löydettävissä.

– Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että Suomi on kansainvälinen ja turvallinen maa, jossa jokainen voi toteuttaa unelmiaan.

EU-politiikassa aiotaan olla entistä aktiivisempia, ennakoivampia ja myös rakentavampia muiden jäsenmaiden suuntaan.

– Ja jos tästä hallitus syntyy, niin se ottaa myös yrittäjien ja kauppakamareiden viestit tosissaan. Hyviä evästyksiä on saatu tältä suunnalta jo nyt, Valtonen kiitteli.

Rakentamisessa synkkä suhdannetilanne

Näitä evästyksiä avasi omassa puheessaan myös Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtaja, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola.

Talven ja kevään aikana on pidetty esillä pääkaupunkiseudulle – ja samalla koko Suomelle tärkeitä teemoja. Niitä ovat muun muassa osaavan työvoiman tarve, työperäisen maahanmuuton lisääminen ja pk-seudun houkuttavuuden kohentaminen sekä täkäläisen väyläinfran ammottava investointivaje.

Myös tki-panoksista olisi pidettävä Sipolan mukaan aiempaa parempaa huolta.

Oman toimialansa näkymiä hän kuvaili varsin synkin sanakääntein, sillä rakentaminen on sakkaamassa jopa pahemmin kuin taannoisessa finanssikriisissä vuonna 2007.

– Alalla on käynnissä melkoinen neliraajajarrutus ja esimerkiksi viime syksyn jälkeen käynnistyneet uudet kerrostalohankkeet ovat harvassa. Tällä menolla meillä valmistuu kohta enemmän omakotitaloja kuin kerrostaloasuntoja, Sipola totesi.

Tutustu vuoden 2022 vuosikertomukseen