Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Olen Noora Tuomisto, 22-vuotias opiskelija Haaga-Helia Ammattikorkeakoulusta. Opiskelen kolmatta vuotta tradenomi tutkintoani ja suuntautumisaineeni on Global Markets & Trade. Opiskelen myös vapaavalintaisesti mm. markkinointia. Nyt olen San Diegossa kuusi kuukautta kestävässä työharjoittelussa Finnish American Chamber of Commercella. Olen ollut täällä nyt kuusi kuukautta ja tämä on viimeinen raporttini tähän työharjoitteluun liittyen. Voin myös ilolla mainita, että jatkan tästä eteenpäin FACC SD hallituksen jäsenenä, sekä harjoitteluohjelman johtajana ja neuvonantajana. Tässä raportissa kerron paikallisesta bisneskulttuurista, mitä olen oppinut ja mitä tilastoja siitä on saatavilla.
Historiaan viitaten kulttuuri tarkoittaa sukupolvelta toiselle opittua perinnettä. Sosiaalinen kanssakäyminen, kommunikointi ja erilaiset tavat ja säännöt ovat osin historiasta tulevaa kulttuuriperimää. Kulttuuri heijastuu myös taiteessa ja uskonnossa. Uskonnolliset vakaumukset ja lupaukset vaikuttavat kulttuureissa ihmisten toimintatapoihin. Kulttuuri voi näkyä myös ruuassa ja juomissa ja esimerkiksi pukeutumisessakin. Hollantilaisen kulttuuritutkijan Geert Hofsteden mukaan kulttuuri koostuu ”sosiaalisen pelin kirjoittamattomista säännöistä”. Ihminen tekee asioita oman kulttuurinsa tapojen ja sääntöjen mukaisesti, ajattelematta sitä sen koommin. (Pedanet 2018).
Vertailin WVS:n tekemiä tutkimuksia vuodelta 2005 ja 2006, joissa oli haastateltu eri maiden yli 18-vuotta täyttäneitä kansalaisia. Aiheena oli kysymyksiä perheestä, ystävistä ja esimerkiksi työn tärkeydestä. Tarkastelin yleisimpiä kysymyksiä tästä tutkimuksesta. Vertailin Suomea ja Yhdysvaltoja. Yleisimmistä kysymyksistä selvisi, että Suomella ja Yhdysvalloilla on kulttuurillisesti paljon yhteistä, mutta muutamia isoja kulttuurieroja on huomattavissa. Molemmissa maissa sekä Suomessa, että Yhdysvalloissa on myös joitain maan sisäisiä kulttuurillisia eroja.
Bisneskulttuuri on Suomessa ja Yhdysvalloissa hyvin samanlainen. Molemmissa arvostetaan täsmällisyyttä, kokoukset pidetään aikataulussa ja kommunikaatio hoidetaan hyvin samalla tavalla. Esimerkiksi kättely ja katsekontakti ovat tärkeitä ei verbaalisessa kommunikaatiossa. Neuvottelut ovat yleisiä, suora kommunikaatio on suositeltavaa ja konfliktitilanteissa pyritään neuvottelemaan vastaus, joka miellyttää jokaista osapuolta. Verkostoituminen on tärkeää sekä yrityksissä, että yksityisillä henkilöillä. Onnistuakseen yritysmaailmassa jokainen tarvitsee paljon kontakteja. Yhdysvalloissa työelämän tasapaino on tärkeää, mutta vieläkin kulttuuri on tunnettu ylitöistä ja todella pitkistä työpäivistä. Kuitenkin uuden ajan teknologiayritykset tekevät työtä edistääkseen työelämän tasapainoa ja työntekijöiden hyvinvointia tällä saralla. (Statista, USA 2021).
Kuten muiltakin osin, myös bisneskulttuuri on San Diegossa hieman rennompi. Moni kuvaa San Diegoa sanoilla ”mellow” ja ”laid-back”, eli hyvin rento ja ei niin muodollinen kulttuuri heijastuu myös yrityselämän alueella. Monesti huomasin ihmisten saapuvan palavereihin t-paidassa ja sandaaleissa, kun taas Suomessa uskoisin, ettei sellainen tulisi kuuloonkaan. Rentous näkyy kuitenkin mielestäni vain ulkoisessa esiintymisessä ja töitä tehdään muuten ihan samoilla periaatteilla ja ahkeruudella kuin Suomessakin. Iso asia minkä myös huomasin tämän kuuden kuukauden aikana oli se, että sähköposteihin saa odotella vastauksia joskus hyvinkin pitkään ja ihmiset vastaavat puhelimeen paljon herkemmin. Sama pätee osittain myös Suomessa, mutta itse valitsen aina soittamisen sähköpostin sijaan, mikäli se on vain mahdollista.
Yhdysvallat on suuri maa ja sinne mahtuu monenlaisia kulttuureja ja eroavaisuuksia voidaan nähdä selkeästi jopa osavaltioiden välillä. Kaliforniassa on lähes hyvin samanlainen bisneskulttuuri kuin Suomessa. Listasin tähän muutaman huomion mitä suosittelen harkitsemaan Yhdysvaltoihin laajentuessa.
Markkinaan tullessa on hyvin tärkeää muistaa ottaa huomioon lainsäädännöt, joissa on eroavaisuuksia Suomeen nähden. Jos haluaa verkostoitua ja saada yhteyden ihmisiin nopealla aikataululla, suosittelen soittamista. Yhdysvalloissa markkina on niin suuri, että laajentumisstrategia kannattaa miettiä hyvin tarkoin ja siihen tulee olla tarpeeksi resursseja. Tinkaamista/neuvottelua tapahtuu ehkä hieman enemmän kuin Suomessa. Asioiden lopulliset hinnat ovat aina Suomalaisille hämmentäviä, kun hinta mikä yleensä näkyy ”lapussa”, ei koskaan ole lopullinen hinta, mitä ikinä ostaakin. Verot, erilaiset käsittelymaksut ja muut lisäkustannukset kannattaa aina muistaa kysyä ennakkoon, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Sopimusten kanssa pitää olla erityisen tarkka ja ne tulee aina olla kirjallisia. ”Small talk” kulttuurin ansiosta amerikkalaisten kanssa on helpompi keskustella kuin suomalaisten, mutta välillä kannattaa muistaa, että se aiheuttaa myös niin sanottuja tyhjiä lupauksia paljon herkemmin. Yksi suuri kulttuurillinen ero liittyy rahan käsittelyyn, mikä on hyvin hämmentävää meille Suomalaisille. Amerikassa käytetään edelleen hyvin pitkälti shekkejä ja sen vuoksi rahan siirto ja laskuttaminen on välillä hieman hidasta ja vanhanaikaista. Sanoisin, että tärkeimpiä asioita on verkostoituminen, selkeä strategia ja ennakointi. On olemassa organisaatioita, jotka ovat ammattilaisia ja auttavat mielellään niissä kriittisissä ja tärkeissä asioissa suomalaisyrityksiä, joilla on tahtoa laajentua USA:n markkinaan. Kauppakamarit ovat hyviä tietolähteitä ja niiden lisäksi on myös erillisiä yrityksiä kuten Business Finland ja Go To Market USA, jotka tarjoavat konsultointia ja tietoa laajentumiseen liittyen.
Noora Tuomisto
Board Member / Director & Advisor
Finnish-American Chamber of Commerce San Diego California Chapter, Inc.
noora.tuomisto(a)facc-sd.com
Kansainvälisesti suomalaisyritysten perustamat kahdenväliset kauppayhdistykset, kauppakamarit ja killat tukevat ja vahvistavat omalta osaltaan suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja. Keskuskauppakamari on koonnut nämä toimijat yhteiseen FinnCham-verkostoon, johon kuuluu 37 eri maissa toimivaa kahdenvälistä kauppakamaria / Business Councilia.